Tilaisuutta olivat järjestämässä Helsingin yliopiston hankkeet Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus KUPERA, Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa ja Growing up Radical?
Päivään sisältyi innostavia keskusteluja ja osallistavia työpajoja neljän teeman, kielen, katsomuksen, kulttuurin ja ääri-ideologioiden parissa. Pajoissa syvennyttiin selkeyttämään ja yhdenmukaistamaan keskeisiä käsitteitä, pohtimaan käsitteiden välisiä yhteyksiä sekä kontekstualisoimaan käsitteitä suomalaisen kasvatuksen kentälle.
Kulttuuri -työpajassa määriteltiin seitsemän käsitettä: kulttuurisesti kestävä kasvatus, kulttuurisesti vastuullinen kasvatus, kulttuurien välinen osaaminen, kulttuurinen moninaisuus, kulttuuritietoisuus, kulttuuri-identiteetti ja toiseuttaminen.
- Moninaisuuden kohdalla keskusteltiin paljon siitä, milloin käsitteeseen tarvitaan mukaan "kulttuuri"-sana. Riittäisikö, että puhutaan vain "moninaisuudesta" ja mikä on olennaista juuri kulttuurisesta moninaisuudesta puhuttaessa?, pohtii työpajan vetäjänä toiminut projektisuunnittelija Anita Jantunen.
Katsomus -työpajassa nähtiin katsomus -käsitteen liittyvän olennaisena osana kasvatuksen ja opetuksen kenttään varhaiskasvatuksesta koulumaailmaan. Työskentelyn oivalluksena syntyi näkemys siitä, että eri tilanteissa ja eri tarkastelukulmista katsottuna katsomus -käsite voi sisältää uskonnot ja sekulaarit katsomukset, mutta toisaalta pidettiin myös tärkeänä säilyttää uskonto erillisenä käsitteenä.
- Keskustelussa heijastui hyvin käsitteellinen monimuotoisuus ja haastavuus, joka käsitteen käyttöön tällä hetkellä liittyy. Katsomus-osaamisen käsitteellä työryhmämme näkee mahdollisuuden korvata useat rinnakkaiskäsitteet kuten katsomustietoisuus, katsomustaitoisuus, uskontolukutaito, summaavat työpajan vetäjät yliopistonlehtori Saila Poulter ja tohtorikoulutettava Silja Lamminmäki-Vartia.
Kieli -työpajassa pohdittiin muun muassa kielitaitoon liittyviä käsitteitä, kuten äidinkieli ja toinen kieli.
- Äidinkielen käsitteeseen on jo pitkään liittynyt ongelmallisuutta: se on kytköksissä vanhentuneisiin kielikäsityksiin ja on jo muotonsa puolesta arkaainen. Pohdimme ensikielen vastaavan paremmin nykyistä ymmärrystä: se on puhujan ensisijaiseksi kokema kieli ja ollut käytössä eri yhteyksissä jo aiemmin, arvioivat työpajaa vetäneet tohtorikoulutettavat Henri Satokangas ja Salla-Maaria Suuriniemi.
Ääri-ideologiat -työpajassa pohdittiin erityisesti sitä, millä suomenkielisillä sanoilla voitaisiin kuvata sellaisia ajattelu- ja toimintatapoja, jotka hyväksyvät tai käyttävät väkivaltaa jonkin tavoitteen puolesta, ja joihin on osattava varautua ja puuttua kasvatuksessa ja opetuksessa. Tätä tarvetta varten työpajatyöskentelyssä kehitettiin uusi käsitepari ”väkivaltaistuneet asenteet” kuvaamaan sellaisia perusoikeuksien ja opetussuunnitelman vastaisia arvoja, uskomuksia ja aikomuksia, jotka saattavat johtaa väkivaltaiseen puheeseen tai tekoihin.
- Työpajassamme erityisen innostavaa oli monitieteinen näkökulma, jossa yhdistyivät eri taustoista tulevien tutkijoiden ja viranomaisten tarpeet ja näkökulmat, iloitsevat työpajan vetävät tutkijatohtorit Saija Benjamin ja Pia Koirikivi sekä tohtorikoulutettava Katja Vallinkoski.
Käsitetyöskentelyä jatketaan Trello-verkkoalustalla. Lisäksi Tieteen termipankki on kutsunut työpajaan osallistujat mukaan käsitetalkoisiin rakentamaan termipankin sisältöä. Opetushallituksen kanssa on keskusteltu yhteisistä tavoitteista näihin teemoihin liittyvien käsitteiden yhdenmukaistamiseksi. Keskustelu jatkuu myös Twitterissä hashtagilla #tietoisetkäsitteet.
Muualla verkossa:
Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus KUPERA -hanke