Organisaatioiden kehittämisessä ja henkilöstön koulutuksessa ihmisen psyyke ja tunne-elämä̈ pidetään usein erillään toisistaan. Toiminnan muutoksessa jaetaan tietoa kuin hyödykettä̈, jonka ajatellaan siirtyvän sellaisenaan ihmiseltä̈ toiselle.
– Tällöin ei oteta huomioon sitä, että̈ ihmiset rakentavat keskenään uutta tietoa tuodessaan henkilökohtaiset tietonsa, motiivinsa ja tunteensa osaksi yhteistä̈ ongelmanratkaisua, Jansson toteaa.
Jansson väittää, että̈ työelämän kehittämiseen organisaatiot tarvitsevat laaja-alaisempia menetelmiä voidakseen vastata haasteisiin, joita työnteon muuttuminen tuo mukanaan. Ihmisten tunteet ja ajattelu ovat jakamattomassa yhteydessä keskenään, ja siksi toiminnan muutoksessa myös ihmisten motiivit ja tunteet tulisi yhtä lailla huomioida.
Jansson esittää, että työelämän uudistumisessa taiteella, erityisesti teatterilla ja draamalla, on mahdollista tuoda yhteen tieto, tunteet ja motiivit sekä kyky virittää persoonakeskeistä oppimista.
– Teatterissa ja draamassa luodaan merkityksiä tekemällä ja käsiteltävälle aiheelle annetaan muoto joko fyysisesti, visuaalisesti tai kinesteettisesti, Jansson kertoo. – Ilmiön tutkimista varten olen soveltanut toiminnan teoriaa, kehittävää työntutkimusta ja taidetta keskenään. Jäsennän teatteria intervention kohteena ja toisaalta myös teatteria interventiona.
Janssonin tutkimuksen kehittämiskohteina ovat ammattikorkeakoulun yhden tulosyksikön johtoryhmä ja Rovaniemen Teatteri – Lapin alueteatteri.
Jansson kehittää väitöksessään ammattikorkeakoulun muutosjohtajuutta. Hän soveltaa tutkimuksessaan kulttuurihistoriallisen toiminnan teorian, kehittävän työntutkimuksen ja forum-teatterin ideoita. Forum-teatteri on Augusto Boalin kehittämä poliittinen teatterin muoto. Tutkimuksen kehittämisosuudessa käsikirjoitettiin ja harjoiteltiin kolmen kohtauksen sarjasta muodostuva esitys. Kehittävän työntutkimuksen metodologia punoutui osaksi tarinan rakennetta ja käsikirjoitusta. Esitys valmisteltiin ryhmäkeskeisesti ilman etukäteiskäsikirjoitusta. Esityksen hahmo ja dramaturgia muotoutuivat aineistonkeruun, analyysin ja harjoitusprosessin vuoropuhelussa.
Rovaniemen Teatteri – Lapin Alueteatteri toimii esimerkkinä teatterialan murroksesta, oppimisen haasteista ja teatterista teatterilaisten oppimismuotona. Molempia kehittämisprojekteja yhdistää toiminnan teoriasta ja kehittävästä työntutkimuksesta johdettu kehitysristiriidan tulkinta. Kehitysristiriitoja ilmenee työtoimintojen ollessa muutoksessa. Kehitysristiriidat havaitaan arjen työssä häiriöinä, katkoksina ja ongelmina. Henkilökohtaisella tasolla kehitysristiriidat koetaan konflikteina ja dilemmoina.
Henkilöstön ja työn kehittämisessä ei vielä ole ymmärretty hyödyntää laajasti teatteriin ja draamaan perustuvia interventioita osana työn edellyttämää oppimista. Janssonin väitöskirja sisältää kuvauksen ja analyysin siitä, miten teatteria ja draamaa voidaan tarkastella työn oppimismuotoina kehittävän työntutkimuksen avulla.
Kasvatustieteen (aikuiskasvatustiede) maisteri Satu-Mari Jansson väittelee käyttäytymistieteellisessä tiedekunnassa 13.11.2015 aiheesta Teatteri ja draama työn oppimismuotoina. Väitöstilaisuus järjestetään klo 12 osoitteessa Siltavuorenpenger 3 A, sali 302. Väitöstiivistelmä on luettavissa osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-0312-3
---
Satu-Mari Jansson toimii työyhteisövalmentajana Theatreworks nimisessä valmennusyrityksessä (www.theatreworks.fi). TheatreWorksin koulutukset ja valmennukset perustuvat draamapedagogiikkaan, teatterilähtöisiin menetelmiin, näyttelijöiden osaamiseen ja kouluttajien vahvaan kokemukseen työyhteisöjen kehittämisestä. Satu-Mari Jansson on toiminut Helsingin yliopistossa tutkijana. Hän on myös työskennellyt Teatterikorkeakoulussa ja Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 2006–2012.