– Olen pienestä pitäen halunnut oppia kaiken mahdollisen. Olen myös seurannut läheltä sitä, miten muut edistyvät suurin harppauksin ja oppivat lyhyessä ajassa jotakin uutta. Tunnen olevani hyödyksi, jos voin vain jotenkin auttaa heitä, Miska Noponen kertoo.
Kaksoispätevyys
Yleisen ja aikuiskasvatustieteen maisterintutkinnon lisäksi Noponen on suorittanut Helsingin yliopistossa kandidaatintutkinnon tietojenkäsittelytieteessä. Jälkimmäistä alaa opiskellessaan Noponen oppi kehittämään keinoja, joilla koulutusvälineitä voidaan tarjota rajattomille ihmisjoukoille.
– Mielestäni opettajat yhdistävät opintoihinsa tietojenkäsittelytiedettä aivan liian harvoin. Uskon, että moni pelkää alaa, koska luulee sen olevan kovin matemaattista, vaikka eihän se ole. Tarvitaan enemmän koulutuksen asiantuntijoita, joilla on myös teknistä osaamista. Kaikeksi onneksi tällainen yleistyy jatkuvasti.
Opetusmenetelmien kehittämistä
Noponen on jo vuosien ajan työstänyt koulutusmenetelmää, joka hänen mukaansa on yksi haara viime vuosien räjähdysmäisesti edennyttä kehitystä. Hän on työskennellyt yli neljä vuotta startup-yritys Clanedissa, joka kehittää yksilöllisiä ratkaisuja ja tekoälyä soveltavia oppimisjärjestelmiä. Yrityksen asiakkaina on yrityksiä ja järjestöjä, muun muassa YK.
– Toimin kehitystyössä asiakkaiden äänitorvena. Autan tietojenkäsittelyn asiantuntijoita ja enemmän koulutukseen suuntautuneita asiakkaitamme oppimaan uutta ja kouluttamaan muita niin, että ymmärrämme paremmin toinen toistamme. Työ sopii minulle täydellisesti – koen olevani etuoikeutetussa asemassa, koska olen löytänyt kutsumukseni ja saan myös toteuttaa sitä työssäni.
Noposen mukaan startup-maailmassa toimiminen on ollut valtavan opettavaista.
– Suosittelen startup-yrityksissä työskentelyä kaikille, jotka haluavat oppia uutta nopeasti. Silloin saa tilaisuuden olla monessa mukana, kun taas suuremmissa yrityksissä työnkuva yleensä riippuu tehtävästä.
Tulevaisuudenkuvia
Tulevaa on vaikea ennustaa, mutta Noponen haaveilee yrittäjyydestä. Ennen kaikkea hän haluaa auttaa nuoria päättämään, missä jatkaa opintoja lukion jälkeen.
– Jos pyytää tavallista abia luettelemaan tuntemiaan suuntautumisvaihtoehtoja, niitä listataan yleensä 10–15. He tietävät voivansa ryhtyä lääkäriksi, asianajajaksi tai taloustieteilijäksi. Niiden lisäksi on kuitenkin satamäärin muitakin vaihtoehtoja.
Noposen mukaan ongelma on siinä, että tiedon huono saatavuus vaikeuttaa kattavan kuvan saamista vaihtoehtoisista opintopoluista. Tällöin eri polkujen vertaileminenkin on vaikeaa.
– Tämän asian merkitys on kasvanut entisestään, kun päätös tulevaisuuden opinnoista tehdään entistä nuorempana. Toisinaan valvon öisin ja pohdin tätä tuntikausia. Jossain vaiheessa minun on pakko perustaa yritys, jotta saan nukkua yöni rauhassa.