PERUTTU: Uusi verkkokurssi tarjoaa välineitä kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisten opetus- ja arviointimateriaalien käsittelemiseen ja laatimiseen

Kohtaamme kulttuuriin, katsomukseen ja kieleen liittyvää moninaisuutta kaikkialla. Uusi kaikille avoin ja maksuton Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoiset opetus- ja arviointimateriaalit -verkkokurssi tarjoaa pedagogisia lähestymistapoja eri aineiden kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoiseen opetukseen ja oppimateriaaleihin.

Huom! Kevään MOOC-kurssi on peruttu ja sen korvaa KUPERA-webinaarisarja. Kaikille avoimissa webinaareissa keskustellaan kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden huomioimisesta opetus- ja arviointimateriaaleissa, opetuksessa ja kouluyhteisön kehittämisessä. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

--

Kurssi pohjautuu Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus KUPERA -hankkeessa tuotettuun tutkimukseen. Kurssilla tarkastellaan tuoreita tutkimustuloksia eri oppiaineiden opetus- ja arviointimateriaaleista, aiempaa tutkimustietoa sekä konkreettisia käytännön esimerkkejä. Viiden opintopisteen laajuinen, kaikille avoin ja maksuton täydennyskoulutuskurssi on suunnattu erityisesti perusopetuksen opettajille. Kurssi avautuu osoitteessa helsinki.mooc.fi. Kurssi alkaa maaliskuussa ja sille voi ilmoittautua mukaan 22.3. mennessä tästä linkistä.

Kurssilla halutaan tuoda tiedostavampaa otetta oppikirjojen ja muiden materiaalien tarkasteluun: miten oppimateriaalia voisi käyttää ja muokata siten, että se kohtaa kaikki oppilaat? Kurssin tavoitteena on tukea opettajan oman ja kouluyhteisön kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisen pedagogisen osaamisen vahvistamista opetuksessa ja arvioinnissa.

– Kurssilla kohtaavat tutkimuksen ja arjen näkökulmat. Pohdimme, miten eri ilmiöt näyttävät arjessa, miten kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuutta huomioidaan kouluissa ja miten opitaan huomioimaan omaa toimintaa, kuvailee projektipäällikkö ja kurssin kouluttaja Marja Tamm.

– Haluamme herätellä kiinnittämään huomiota kulttuurista, katsomuksesta ja kielestä puhumisen tapoihin, kyseenalaistamaan niitä ja tunnistamaan erilasia käsitteiden käyttötapoja; ajattelemaan kulttuuria, katsomuksia ja kieltä uusista näkökulmista, lisää projektisuunnittelija ja kurssin kouluttaja Henri Satokangas.

– Toisaalta kurssilla sivutaan myös koulua, sen rakenteita ja toimintakulttuuria kokonaisvaltaisemminkin ja pohditaan yhdessä mitä niille voisi tehdä. Miten jokainen opettaja voisi työssään vaikuttaa oppilaan kuuluvuuden tunteeseen, summaa projektisuunnittelija ja kurssin kouluttaja Anita Jantunen.

Verkkotapaamiset oppimisen tukena

Kurssilla on kolme verkko-opetuskertaa maalis-huhtikuussa 2021 ja ne sisältävät luento-osia, keskusteluja ja ryhmässä toimimista. Lisäksi on ennakko- ja välitehtäviä, joissa osallistujat soveltavat kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuteen liittyviä teemoja omaan työhönsä. Kurssialusta on auki 22.3.2021–15.6.2021 ja tehtäväsuorituksia voi palauttaa aina 15.6.2021 saakka.

– Toivomme kurssille osallistuvan opettajia monista eri oppiaineista ja eri luokka-asteilta. Esimerkiksi kielitietoisuutta on käsitelty lähinnä kieliaineiden yhteydessä. Kurssimme pohjana oleva tutkimus käsittelee kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuutta useiden oppiaineiden oppikirjoissa, ja tutkimuksen pohjalta pääsemme kurssilla tarkastelemaan näitä ilmiöitä moninaisista näkökulmista eri oppiaineissa, pohtii projektisuunnittelija ja kurssin kouluttaja Kaarina Karasti.

– Odotan keskustelua opettajien kanssa ja sen kuulemista, mikä havainnoissamme resonoi heitä: mikä kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden käsittelyssä on jäänyt kenties katveeseen heidän mielestä. Saamme samalla hyvin konkreettisia ajatuksia jatkotutkimusta varten, Satokangas pohtii.

Tutkimuspohjaista koulutusta moninaisuuden tueksi

Kurssin tavoitteena on tukea yhdenvertaisuutta kouluyhteisössä ja tarjota kriittistä kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden näkökulmaa oppimateriaaleihin ja niiden käyttöön.

Miksi kurssi on ajankohtainen juuri nyt?

– Suomi on aina ollut moninainen, mutta tällä hetkellä on nähtävissä, että Suomi on väestöltään Euroopan nopeimmin moninaistuvia maita. Keräämässämme tutkimusaineistossa näkyy esimerkiksi kuntaluokittelun perusteella se, että moninaisuus mahdollisuuksineen ja haasteineen ei ole enää vain suurten kaupunkien asia, pohtii Jantunen.

– Myös kansainvälisestä näkökulmasta erilaiset identiteettiin ja kulttuuriin liittyvät kysymykset ovat olleet pinnalla viime vuoden aikana. Siitäkin syystä on tärkeää pohtia, miten näitä asioita voidaan edistää, vaalia ja arvostaa, Karasti lisää.

– Kulttuurisuuteen, katsomukseen ja kieleen liittyvät taidot ovat kaikille maailmankansalaisille tarpeellisia kansalaistaitoja, Satokangas summaa.

Ilmoittaudu mukaan kurssille 22.3. mennessä tästä linkistä!

 

Kurssikuvauksen löydät kurssin verkkosivuilta.

Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen perusopetus KUPERA on Helsingin yliopiston Koulutuksen arviointikeskus HEAn ja kasvatustieteellisen tiedekunnan hanke.

 

Lisätietoa kurssista:

projektipäällikkö Marja Tamm marja.tamm@helsinki.fi
projektisuunnittelija Henri Satokangas henri.satokangas@helsinki.fi
projektisuunnittelija Anita Jantunen anita.jantunen@helsinki.fi
projektisuunnittelija Kaarina Karasti kaarina.karasti@helsinki.fi