Perusopetus, tasa-arvo ja oppimaan oppiminen - uusi teos osoittaa, että Suomessa havaittu oppilaiden osaamisen lasku on pysähtynyt

Oppimaan oppimisessa kiteytyvät yksilön taito ja valmius käyttää aiemmin oppimaansa uusien tehtävien ratkaisemiseen ja uuden oppimiseen. Se viittaa eri oppiaineissa kehittyvään yleiseen ajattelutaitoon sekä sen käyttöä ohjaaviin asenteisiin ja uskomuksiin. Valtakunnallinen yhdeksäsluokkalaisten oppimaan oppimisen sähköinen arviointi toteutettiin keväällä 2017. Uunituoreen teoksen julkistamistilaisuus järjestetään keskiviikkona 18.9. klo 14 Helsingin yliopiston Athena-rakennuksessa (Siltavuorenpenger 3 A, sali 167). Tervetuloa!

Julkistettava arviointitutkimus osoittaa, että Suomessa havaittu oppilaiden osaamisen lasku on pysähtynyt. Myös oppilaiden osaamista tukevat asenteet olivat vahvistuneet ja osaamista haittaavat asenteet heikentyneet.

Arviointitutkimuksen perusosana oli oppimaan oppimisen tilan mittaaminen kolmannen kerran käyttäen hyväksi samaa edustavaa kouluotosta kuin aiemmissa arvioinneissa vuosina 2001 ja 2012. Lisäksi tutkimukseen sisältyi adaptiivisten eli  mukautuvien arviointitehtävien kokeilu oppilaiden tehtäväsitoutumisen merkityksen arvioimiseksi ja adaptiivisen testauksen metodiikan kehittämiseksi sekä opettajatutkimus.

Oppilaiden osaamista mitattiin kolmella osa-alueella: lukutaito, päättelytaito ja matemaattinen päättely. Aiempien tutkimuskertojen tavoin tytöt menestyivät poikia paremmin kaikilla osaamisen alueilla. Tyttöjen päättöarvosanat olivat myös kaikissa oppiaineissa poikien arvosanoja paremmat. Tytöt myös uskoivat poikia vahvemmin  omaan osaamiseensa.

Myös vanhempien koulutus vaikutti lasten koulumenestykseen: lasten osaaminen oli sitä parempaa, mitä pidemmälle äiti oli kouluttautunut. Lisäksi aluehallintovirastojen toimialueittain tarkasteltuna osaamisessa nähtiin pientä vaihtelua siten, että osaaminen oli useimmiten parasta Etelä- ja Lounais-Suomessa ja heikointa Itä-Suomessa, Lapissa sekä muussa Pohjois-Suomessa.

Valtakunnallinen arviointitutkimus toteutettiin 83 koulussa. Arviointiin osallistui 3 938 tyttöä (50 %) ja 3 873 poikaa (50 %). Heistä tehostettua tukea oli saanut 11 prosenttia ja erityistä tukea 8 prosenttia.

Teos on suunnattu päätöksenteon tueksi opetusalan ammattilaisille, virkamiehille ja koulutuspoliittisille päättäjille sekä tutkijoille ja alan opiskelijoille.

Teos ilmestyy Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan julkaisusarjassa Kasvatustieteellisiä tutkimuksia. Lehdistökappaleita on saatavilla julkistamistilaisuudessa. Kirja on luettavissa myös sähköisesti.

Ilmoittaudu mukaan julkistamistilaisuuteen!

Lisätietoja selvityksestä antavat:

Jarkko Hautamäki
jarkko.hautamaki@helsinki.fi
+358 50  3182 183

Mari-Pauliina Vainikainen
mari-pauliina.vainikainen@tuni.fi
+358 50 4377 303