Suomessa on tutkittu koronakriisin vaikutuksia varhaiskasvatukseen toistaiseksi erittäin niukasti. Helsingin yliopiston Korona tuli kylään -tutkimuksessa tarkasteltiin pandemian aiheuttamia vaikutuksia varhaiskasvatuksen johtajiin sekä päiväkotilapsiin ja heidän huoltajiinsa.
Tutkimus kohdistui erityisesti varhaiskasvatuksen yksiköiden johtajien työhön poikkeusaikana. Aikaisempaa tutkimusta varhaiskasvatuksen johtamisesta kriisiaikana ei juurikaan ole saatavilla. Tutkimuksen kyselyyn vastasi 654 johtajaa. Sen lisäksi haastateltiin 23 johtajaa. Tutkimuksen on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö.
Henkilöstöjohtaminen haastoi, kollegoiden tuki auttoi
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että varhaiskasvatuksen yksiköiden johtajien työmäärä on lisääntynyt ja työnkuva on muuttunut pandemia-aikana. Työtehtävissä on korostunut erityisesti henkilöstöjohtaminen sekä lisääntynyt tiedottaminen ja työn organisointi.
Yksi keskeinen johtajien työtehtävä on varhaiskasvatusyksiköiden pedagoginen johtaminen. Siihen kuuluu varhaiskasvatusyksikön toimintakulttuurin ja osaamisen kehittämistä sekä yksikön pedagogisen toiminnan johtamista. Pandemia-aika näyttää vaikuttaneen tähän työtehtävään merkittävästi. Varhaiskasvatuksen yksiköiden johtajien työtehtävien määrän kasvu on johtanut siihen, että pedagogiselle johtamiselle ei ole heidän mukaansa jäänyt riittävästi aikaa.
Etäyhteyksien hyödyntäminen erilaisten palaverien järjestämisessä koettiin positiivisena asiana. Se vähensi liikkumista paikasta toiseen ja vapautti johtajien työaikaa. Johtajat tekivät ajoittain myös etätyötä ja kokivat sen mielekkääksi. Vaikka satunnaiset etätyöpäivät koettiinkin mielekkäiksi, johtajien mielestä myös poikkeusaikana heidän tulee olla pääsääntöisesti paikalla päiväkodissa ja työntekijöiden saatavilla.
Tulosten mukaan toimivat ja vakiintuneet johtajuuden rakenteet tukevat johtajien työssäjaksamista, työn imua ja kehittävää työotetta myös poikkeuksellisina aikoina. Tällaisia rakenteita olivat esimerkiksi parijohtajuus, lapsiryhmätehtävistä vapautettu varajohtajapari ja johtajien pienaluetiimit.
Kollegiaalinen tuki koettiin lähes poikkeuksetta parhaaksi tukimuodoksi. Esihenkilöidensä tukea johtajat kaipasivat enemmän. Osa johtajista koki työnsä myös melko yksinäiseksi, joten myös tästä syystä erilaiset rakenteet kollegiaaliselle tuelle koettiin tärkeiksi.
Lapset kokivat ikävää ja huoltajat painetta pitää lapsensa kotona
Lapsille koteihin suunnattu varhaiskasvatuksen pedagoginen toiminta, kuten myös yhteistyö huoltajien ja päiväkodin välillä, oli poikkeustilan aikaan keväällä 2020 tavoitteiltaan, sisällöltään ja toteutukseltaan vaihtelevaa. Tämän osalta varhaiskasvatuksen järjestäjien antamat ohjeistukset varhaiskasvatusyksiköille vaikuttivat tutkimuksen perusteella moninaisilta.
Tutkimuksen mukaan lapsilla oli paljon tietoa vallitsevasta pandemiatilanteesta. Tämä tieto ja omaan elämään liittyvät muutokset nostivat lapsilla pintaan erilaisia tunteita, muun muassa pelkoa ja hämmennystä, ja synnyttivät erilaisia uskomuksia. Kevään 2020 poikkeustilan ja varhaiskasvatuksen rajoitustoimien aikaan lapset kokivat erityisesti ikävää. He ikävöivät kavereitaan ja päiväkodin normaalia toimintaa.
Poikkeustilan aikana huoltajat puolestaan kokivat painetta pitää lapsensa kotona ja kaipasivat selkeämpiä ohjeita valtion tasolta varhaiskasvatukseen osallistumisesta. Kuitenkin pandemian koettiin lisänneen perheen yhteistä aikaa ja parantaneen esimerkiksi hygieniasta huolehtimista.
Korona tuli kylään -tutkimusraportti
Lisätietoja
Projektisuunnittelija Heidi Chydenius, puhelin 050 518 8705, heidi.chydenius@helsinki.fi
Projektisuunnittelija Linda Nurhonen, puhelin 050 435 5456, linda.nurhonen@helsinki.fi
Professori Lasse Lipponen, puhelin 050 318 5000, lasse.lipponen@helsinki.fi