Kun Helsingin yliopiston logopedian yliopistonlehtori, puheterapeutti Ritva Torppa kehitti puhemuskaria eli erityisesti sisäkorvaistutetta käyttäville lapsille suunniteltua musiikkileikkikoulua, hän huomasi, että kuulovammaisen aivot ja puhekieli hyötyvät musiikista, erityisesti laulamisesta. Puhemuskarin tavoitteena on parempi puheen havaitseminen ja puhekieli.
Hearing Research-lehdessä julkaistussa artikkelissaan Torppa ja kasvatustieteen professori, aivotutkija Minna Huotilainen kokosivat yhteen omat ja muiden tutkijoiden tulokset, jotka osoittavat, että musiikin parissa toimiminen kehittää lasten kykyä havaita puheen prosodiaa, kuten rytmiä ja äänenkorkeuden vaihteluita, ja puhekieltä.
– Nämä taidot helpottavat lapsen arkea, Torppa kertoo. – Puheen kuunteleminen esimerkiksi melussa ei ole enää niin raskasta ja koulussa ja arjessa on helpompi kommunikoida muiden kanssa ja omaksua tietoa.
Musiikin käyttö opetuksessa hyödyttää kaikkia
Huotilainen korostaa yhdenvertaisuusperiaatetta. Musiikin käyttö varhaiskasvatuksessa ja peruskoulussa hyödyttää kaikkia ja turvaa kuulovammaisten lisäksi myös esimerkiksi kielellisistä häiriöistä kärsivien, suomea toisena kielenä oppivien ja kehitysvammaisten lasten oikeutta hyvään oppimiseen.
– Musiikillisten menetelmien käyttö opetuksessa tehostaa oppimista ja on uusimman aivotutkimuksen löydösten mukaista, Huotilainen korostaa.
Hänen mukaansa musiikki antaa jokaiselle lapselle ja nuorelle myös oman äänen, kanavan itseilmaisuun ja kuulluksi tulemiseen. Huotilainen toivoo, että musiikin osaamista pidettäisiin varhaiskasvatuksen ja peruskoulun opettajien koulutuksessa suuremmassa arvossa.
– Olisi hienoa, jos jo ennen yliopisto-opintoja hankittu musiikin osaaminen voitaisiin palkita pääsykokeissa, hän ehdottaa.
Musiikin käytön perusohjeet löytyvät Hearing Research -lehden artikkelista ja suomenkielisinä Cicero-verkoston ja Lindforsin säätiön sivuilta. Ohjeet sopivat kaikille kuulovammasta riippumatta.
Viite: Why and how music can be used to rehabilitate and develop speech and language skills in hearing-impaired children. Journal title: Hearing Research. Corresponding author: Prof. Minna Huotilainen, First author: Dr. Ritva Torppa
Lisätietoja:
Ritva Torppa, 050 448 4184, ritva.torppa@helsinki.fi
Minna Huotilainen, 040 560 8304, minna.huotilainen@helsinki.fi