Maahanmuuttajataustaiset nuoret jäävät usein yksin pohtimaan koulutuspolkuja – yksilöllistä ohjausta tarvitaan lisää

Väitetään, että maailman parhaimpiin ja tasavertaisimpiin kuuluvassa suomalaisessa koulutusjärjestelmässä oppilaan valintoja rajoittavat vain oma kiinnostus ja koulumenestys. Näin ei kuitenkaan aina ole, etenkin jos kyseessä on maahanmuuttotaustainen nuori. Miltä suomalainen koulutusjärjestelmä näyttää hänen silmissään ja miten voimme auttaa jokaista nuorta löytämään oman polkunsa?

Nuoret ovat yksilöitä ja kaikille on taattava riittävä opinto-ohjaus, joka auttaa oppilasta löytämään oman polkunsa. Erityisen suuri merkitys sopivalla opinto-ohjauksella on maahanmuuttotaustaisille nuorille. Aiheeseen perehtynyt koulutuspolitiikan tutkija, dosentti Mira Kalalahti puhuu joustavasta opinto-ohjauksesta, jossa tuetaan nuorta yhtä käyntiä enemmän tutustuttamalla kouluun ja kuuntelemalla sekä osallistamalla myös perheet.

– Toimivia käytäntöjä ovat tulkin käyttö tarvittaessa, kun keskustellaan vanhempien kanssa, sekä monikulttuuriset ohjausillat, joissa koulusta valmistuneet nuoret voivat toimia kokemusasiantuntijoina, Kalalahti sanoo.

Kalalahti on toimittanut maahanmuuttotaustaisten nuorten koulutuspolkuja käsittelevän kirjan Oma paikka haussa yhdessä Helsingin yliopiston erityispedagogiikan professorin Markku Jahnukaisen ja Turun yliopiston emeritusprofessorin Joel Kivirauman kanssa. Kirja perustuu kahden Suomen Akatemian hankkeen tuloksiin.

Suomalaisella koululla on vielä paljon opittavaa

Maahanmuuttotaustaiset nuoret kokevat yhä syrjintää. Syrjintää tapahtuu näkyvän syrjinnän lisäksi usein koulujen ja ohjaustyön arjessa. Sen purkamiseksi tarvittaisiin pitkäkestoista koulujen yhdenvertaisuustyötä esimerkiksi laatimalla koulun yhteinen yhdenvertaisuussuunnitelma.

Kun oppivelvollisuus perusopetuksen jälkeen päättyy, suositellaan etenkin tytöille usein lukion ja yliopiston sijaan toisen asteen hoitoalan koulutusta huolimatta siitä, että hänen suomenkielentaitonsa olisi erinomainen ja koulumenestys hyvä. Kalalahden mukaan tällöin ei nuoren ja opinto-ohjaajan kohtaaminen ole onnistunut.

Jotta lapsi ja nuori tuntisi itsensä tasavertaiseksi suomalaisessa koulussa valtaväestön keskuudessa, Kalalahden mukaan tarvitaan tukitoimien lisäksi erityisesti kokemusta yhdenvertaisuudesta. Koulutusvalintojen onnistumista edistävät paitsi peruskouluun ja toiselle asteelle saatava riittävä tuki opintoihin ja ohjaukseen, myös kouluviihtyvyys, kouluun kuulumisen tunne ja hyvä vuorovaikutus opettajien ja oppilaiden kesken. Tätä voidaan edistää koko koulun monikulttuurisuustyöllä.

– Siirtymä perusopetuksesta toisen asteen koulutukseen on kriittinen vaihe nuoren elämässä.  Pakollinen oppivelvollisuus päättyy, mutta kukaan ei enää pärjää työelämässä ilman ammattikoulutusta. Siksi kilpailu opiskelupaikoista voi olla kovaa. Tässä vaiheessa tuen tarve on erityisen suuri, Kalalahti sanoo.

Tutkijoiden mukaan oppilaanohjauksessa ja tukitoimissa on tärkeää huomioida se, etteivät maahanmuuttajanuoret ole mikään homogeeninen ryhmä, vaan he ovat perhe- ja kulttuuritaustoiltaan sekä sukupuoleltaan keskenään erilaisia. Maahanmuuttajiin kuuluu esimerkiksi työn tai avioliiton takia maahan tulleita, pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Perheen ja nuoren odotukset voivat olla suuret tiedonpuutteen vuoksi

Vaikka syrjintä ja rasismi ovat vieläkin monille arkipäivää koulussa, maahanmuuttotaustaiset nuoret suhtautuvat tutkimuksen mukaan koulutukseen myönteisesti.

Nuoret ottavat myös vanhempiensa toiveet huomioon valinnoissaan, vaikka he eivät aina tiedä millaisten taitojen ja reittien avulla tavoiteltu koulutus saavutetaan suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

Nuori saattaa vaikkapa päätyä lukioon tietämättä tarkemmin millaista lukio-opiskelu on ja miten korkeakoulutukseen johtavat polut rakennetaan sen aikana. Esimerkiksi Kalalahden tutkimusta varten haastatteleman, lukiota käyvän Mariahin vanhemmilla ei ollut tietoa suomalaisista koulutusvaihtoehdoista tai sisäänpääsykriteereistä, mutta heidän mielipiteensä ohjasivat silti ratkaisevasti Mariahin toimintaa. 

– Ei mul oo yhtään ideaa, mä en tiä mitään näist asioist viel. Mä vaan tiedän, et mä haen johonki opiskeleen enkkuu. Must tuntuu et se on niinku paras vaihtoehto mulle täl hetkellä. Vaikka loppujen lopuks, jos mä pääsen yliopistoon, niin mun vanhemmat on ilosii. (Mariahin sitaatti kirjasta)

Kuten valtaväestön, myös maahanmuuttotaustausten perheiden koulutustaso vaikuttaa vanhempien odotuksiin lastensa koulunkäynnistä. Korkeakoulutettujen vanhempien lapset hakeutuvat matalammin koulutettuja useammin korkeakouluopintoihin. Koulutusjärjestelmän tuntemus tutkintoineen ja koulutusväylineen vaikuttaa myös siihen, miten itsenäisesti vanhemmat antavat lastensa tehdä koulutusvalintoja.