Kognitiivisen neurotieteen yliopistonlehtori Petri Paavilainen ei muista, miksi päätyi opiskelemaan juuri psykologiaa. Sille tielle hän havaitsee kuitenkin jääneensä — nyt tutkijan ja yliopisto-opettajan rooliin — käytyään välillä myös opettamassa ainetta helsinkiläisessä lukiossa.
— Psykologia kiinnostaa lukiolaista ehkä osin siksi, että hän etsii ratkaisuja oman elämänvaiheensa keskeisiin asioihin.
Sellaisia ovat yleinen kehityspsykologia ja ihmisen kehitysvaiheet, ihmissuhteet ja persoonallisuuspsykologia. Tärkeä kysymys on ikuinen:
— Millainen minä olen?
Tiedettä keittiöpsykologian sijaan
Paavilainen edustaa neurotieteellistä ja biologista lähestymistapaa ja kokeellista tutkimusta — siis niitä psykologian alueita, joita lukiolaiset usein pitävät vaikeimpina ja saattavat siksi vieroksua niitä.
Kognitiivinen neurotiede tutkii ihmisen tiedonkäsittelyä. Se selvittää, mitä aivoissa tapahtuu kognitiivisten toimintojen kuten havaitsemisen aikana ja mihin muistaminen, tarkkaavaisuus, ajattelu ja kieli aivojen tasolla perustuvat.
— Onhan se mielenkiintoista, kun sen oikealla tavalla esittää.
Paavilainen on avannut kognitiivista neurotiedettä 2010-luvun lukiolaisille tutussa Skeema-oppikirjasarjassa. Aiemmin hän veti Persoona-sarjan oppikirjatyötä.
Tärkeä päämäärä oppikirjatyössä on ollut nuoren kriittisen ajattelun kehittäminen.
— Silloin opiskelija ei niele purematta höpöhöpöä ja keittiöpsykologiaa. Olen yrittänyt nostaa esille tieteellistä menetelmää ja tieteellisen ajattelun alkeita.
Matematiikan osuus saattaa yllättää
Psykologia kuuluu Helsingin yliopiston suosituimpiin aineisiin. Noin kaksi prosenttia valintakokeisiin osallistuneista saa opiskelupaikan. Tänä keväänä osa opiskelijoista valitaan pelkän ylioppilastodistuksen ja osa pääsykokeen perusteella.
— Hyväksytyt ovat varmasti erittäin lahjakkaita ja taitavia. Joillekin voi silti tulla yllätyksenä, miten paljon täällä joutuu tekemisiin tilastomatematiikan kanssa. Se on psykologisessa tutkimuksessa tärkeä työkalu, Paavilainen toteaa.
Suomen tietokirjailijat ry. palkitsi Petri Paavilaisen 25.1. asiantuntevasta oppikirjatyöstä. Palkinnon saivat myös biologian ja maantieteen opettaja Marja Tihtarinen-Ulmanen sekä kemian ja matematiikan lehtori Kirsi-Maria Vakkilainen.
Haastattelu on julkaistu Yliopisto-lehden Kuka nyt –palstalla 2/2020.