Kristiina Brunila: ”Ylpeys suomalaisesta koulutuksesta estää tunnistamasta eriarvoisuutta”

Kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professorin tehtävä on kysyä hankalia kysymyksiä.

Mitä tutkit?

Olen yhteiskuntatieteilijä, ja tehtäviini kuuluu esittää hankalia kysymyksiä. Tutkin koulutusjärjestelmään liittyvää politiikkaa, kulttuureja ja käytäntöjä, valtasuhteita ja yhteiskunnallista eriarvoisuutta.

Koulutus on merkittävässä asemassa sekä eriarvoisuuksien uusintajana että purkajana. Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vahvistetaan melko teknisesti keskustelematta siitä, mitä ne tarkoittavat tai huomioimatta tutkimusta, jota ongelmista on olemassa. Samalla ylpeys suomalaisesta koulutuksesta estää tunnistamasta eriarvoisuuden kysymyksiä, kuten rasismia, seksismiä, homofobiaa ja muuta toiseuttamista.

Koetan tutkimuksen avulla lisätä ymmärrystä siitä, että kasvatus ja koulutus voisivat olla muutakin kuin etuoikeutetuimpien asialla tai taloustalkoohenkisen kansalaisen kasvattaja.

Mihin ja miten tutkimuksesi aihe vaikuttaa? 

Yhteiskunnassa on vallalla ajatus siitä, että ihmisen on mahdollista muuttaa ja optimoida elämänsä self helpillä eli itseavulla. Tähän käsitykseen on rakennettu tietynlainen käsikirjoitus siitä, miten elämää eletään oikein.

Yhteiskunnalliset ongelmat, kuten köyhyys, näyttäytyvät helposti yksilön henkilökohtaisina ja käyttäytymiseen liittyvinä ongelmina. Jopa hyvää tarkoittavat tuki-, ohjaus- ja valmennusjärjestelmät saattavat tahattomasti vahvistaa ajatustapaa, että jos yksilöllä on ongelma, sen taustalla ei ole eriarvoisuus, rasismi, köyhyys tai palvelujen saavuttamattomuus, vaan ihmisen oma asenne, tunnetilat, sitoutumattomuus ja valinnat.

On tärkeää kysyä, miksi yhteiskuntapolitiikka on siirtymässä psyko-neuro-emotionaaliseksi tukiteollisuudeksi, joka tarjoaa mahdollisuutta muokata suhdetta itseen ja kurottaa kohti taloustalkoohenkisyyttä samalla kun näkemys ihmisyydestä, lapsuudesta, nuoruudesta ja aikuisuudesta kapenee. Voi myös kysyä, keille kurkottaminen on ylipäätään mahdollista.

Jos yhteiskuntalukutaitoa olisi enemmän, politiikka ehkä olisi erilaista.

Mikä alallasi inspiroi sinua erityisesti juuri nyt?

Uusi tutkimushankkeemme FuturEd, joka toivottavasti vähitellen kokoaa maailman terävimmät tutkijat tarkastelemaan koulutuksen tulevaisuuden suuntaviivoja. Käsillä on historian merkittävimpiä globaaleja hallinnan muutoksia koulutuksessa ja sen järjestämisen ehdoissa. Koulutus markkinavetoistuu ja yksityistyy kovaa vauhtia, ja sitä määrittävät uudet, käyttäytymisen hallintaan tehokkaasti pureutuvat intressit, kuten datafikaatio. Eriarvoisuuden kysymykset eivät myöskään ole häviämässä mihinkään. Päinvastoin, niitä on tulossa lisää. Eli tekemistä riittää.

Kristiina Brunila on kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori kasvatustieteellisessä tiedekunnassa. Brunila on Helsingin yliopiston Opettajien akatemian jäsen.

Kristiina Brunila

Kasvatuksen ja koulutuksen sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon professori