On osittain sattumaa, että rehtori Reijo Honkanen päätyi opetusalalle. Hän aikoi rakennusinsinööriksi, mutta opiskeluaikoina tehdyt sijaiskeikat saivat hänet innostumaan opettamisesta. Honkasesta tuli matemaattisten aineiden opettaja. Vuonna 1981 hän aloitti työnsä silloisessa Helsingin II normaalikoulussa.
Koulun nimi ja sijainti ovat muuttuneet, mutta Honkanen on pysynyt. Nykyään hän on lukion rehtori Viikin normaalikoulussa, joka on yksi Suomen kymmenestä harjoittelukoulusta ja osa Helsingin yliopistoa.
Joka lukukaudella Viikin norssissa harjoittelee noin 150 aineenopettajaopiskelijaa ja 100 luokanopettajaopiskelijaa. He seuraavat koulun opettajien työtä, suunnittelevat omat tuntinsa yhdessä näiden kanssa ja saavat näiltä palautetta.
Opettajaopiskelijat tuovat lisäulottuvuuden koulutyöhön niin opettajien kuin oppilaiden kannalta.
— Miettikääpä, jos omaa työtänne tarkkailisi silmä kovana joukko alalle haluavia. Väitän, että opettajamme valmistelevat ja toteuttavat tuntinsa tästäkin syystä tavallista huolellisemmin, Honkanen sanoo.
Hän on silminnähden ylpeä koulusta, sen opettajista ja oppilaista. Syksyllä Honkasella tulee täyteen 38 vuotta norssissa, jossa kävi koulunsa myös kaksi hänen kolmesta lapsestaan. Jouluna puolestaan koittavat rehtorin eläkepäivät.
Sitä ennen Viikin norssi juhlii. Tänä keväänä koulu täyttää 150 vuotta, ja sitä juhlistetaan muun muassa symposiumin, oppilastilaisuuksien, näyttelyn, historiikin ja Finlandia-talolla vietettävän pääjuhlan voimin.
Leipää ja kalaa
Viiteen vuoteen Honkanen ei ole enää ehtinyt itse opettaa, koska hallinto on vienyt kaiken ajan. Opettamista hän kaipaa. Yhteys nuoriin on kuitenkin säilynyt tutortoiminnan ohjaajana, ja kanslian ovi on yleensä auki, jotta oppilaat voivat tulla kertomaan murheitaan.
Rehtori tunnetaan ruisleivästä, jota hän leipoo vanhasta juuresta ja tarjoaa toisinaan opettajille ja lukiolaisille. Myös talvikalastus kiinnostaa, Honkanen kertoo ja esittelee valokuvaa edellisenä viikonloppuna pyytämästään seitsenkiloisesta hauesta, joka on melkein mittatikkuna seisovan kuusivuotiaan lapsenlapsen pituinen.
Talvisin Honkanen hiihtää noin tuhat kilometriä ja pitää hiihtokoulua kolmelle lapsenlapselleen. Työmatkat sujuvat ympäri vuoden polkupyörällä.
Honkasen palo rakentamiseenkaan ei ole sammunut. Vuosien varrella hän on remontoinut loma-asuntoa Mäntyharjulla, ja vuonna 2000 valmistui suururakka, ystäväperheen kanssa rakennettu paritalo Suutarilaan. Siellä Honkaset asuvat tänä päivänäkin.
— Vaimo sanoi talosta, että tämä on sinun väitöskirjasi, Honkanen naurahtaa.
Honkanen oli haaveillut jatko-opinnoista, mutta talon valmistuttua töissä piti kiirettä. Vuonna 2003 koulu muutti Viikkiin uusiin, yhteisiin tiloihin. Ei ollut helppoa myydä muuttoa Haagaan kiintyneille opettajille. Muuton jälkeen oli kuitenkin mahtavaa, kun kaikki toimi. Uusi koulu tuntui suurelta mahdollisuudelta.
Jos rehtorilta jäivät jatko-opinnot tekemättä, moni koulun opettajista on väitellyt tohtoriksi. Moni on tehnyt oppikirjojakin. Harjoittelukoulujen tehtäviin kuuluvat myös tutkimus- kokeilu- ja kehittämistoiminta sekä täydennyskoulutus.
— Satsaamme moderneihin opetusmenetelmiin oppilaan eduksi. Tämä on taannut mielenkiintoisia työvuosia.
Juttu on ilmestynyt alun perin Yliopistolainen-lehden numerossa 2/2019