Kohti yhdenvertaista koulua – kulttuuri, katsomus ja kieli ovat läsnä jokaisessa oppiaineessa

KUPERA-hankkeessa on tutkittu, miten kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuus näkyy perusopetuksen oppimateriaaleissa ja miten opetusta ja oppimateriaaleja voitaisiin kehittää.

Tutkimuksessa tarkasteltiin perusopetuksen kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuutta oppikirjojen ja kyselyvastausten avulla.

– Selvitimme oppikirjoista muun muassa, miten kulttuurista, katsomuksesta ja kielestä puhutaan, miten ihmisten moninaisuus huomioidaan ja millaiseksi lukija oletetaan. Kyselyissä selvitimme opetusalan ammattilaisten näkemyksiä oppimateriaaleista sekä kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuudesta yleisemmin, hankkeessa työskentelevä tohtorikoulutettava Henri Satokangas kuvailee.

– Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuus on koko kouluyhteisön asia ja koskettaa jokaista oppilasta ja opettajaa. Haluamme tukea tällä hankkeella kaikille yhdenvertaista koulua, kertoo hankkeen projektipäällikkö Marja Tamm.

Oppikirjojen kuvituksissa tukeudutaan usein yksinkertaistaviin esitystapoihin

– Oppikirjoissa kiinnitetään nykyisin huomiota moninaisuuteen esimerkiksi kuvituksessa, mutta usein turvaudutaan edelleen toiseuttaviin oletuksiin ja yksinkertaistaviin esitystapoihin. Suomalaiset esitetään tyypillisesti ”meinä” ja sisäryhmänä, mutta suomalaisuuden kategoriaa myös pohditaan kriittisesti, Satokangas kuvailee.

Esimerkkihenkilöiden ja kertomusten kautta oppikirjoissa voidaan havainnollistaa erilaisten taustatekijöiden, kuten kodin sekä kulttuureihin, katsomuksiin ja kielenkäyttöön kytkeytyvien kokemusten, merkitystä yksilölle ja tämän identiteetille. Toisaalta tehtävänannoissa voidaan ohjata pohtimaan, miten itse kokee vaikkapa jonkin kulttuurisen käytänteen tai tavan, tai käyttämään luokassa eri kieliä.

Miten erilaiset lukijat voitaisiin huomioida paremmin oppimateriaaleissa?

– Pohtimalla vaikkapa tekstien kielellisiä valintoja, kuten nimityksiä, kuvituksen tarjoamia samastumiskohteita ja sitä, millaisia lukijoita tehtävänannon oletukset sulkevat ulkopuolelle. Rakentamalla materiaalin sisään yhtäältä mahdollisimman monenlaisia vaihtoehtoja ja toisaalta avaria samastumisen kohteita, Satokangas summaa.

Opettajien näkemykset dialogin tarpeesta vaihtelivat

Kyselytutkimuksen mukaan opettajilla oli keskenään hyvin vaihtelevia näkemyksiä siitä, mitä avainsanat kuten kulttuuri ja katsomus ylipäänsä tarkoittavat, sekä siitä, miten niiden tulisi näkyä eri oppiaineiden opetuksessa.

– Esimerkiksi katsomusdialogin tarpeeseen opettajat suhtautuivat hyvin eri tavoin, kuvailee Satokangas.

– Jotkut lähestyivät katsomuksia esimerkiksi erilaisten näkemysten, arvojen tai eettisten kysymysten käsittelemisen ja niistä keskustelemisen kautta eli laajan katsomuskäsityksen mukaisesti. Toiset taas näkivät katsomustietoisuuden vain uskonnon opetuksen sisältönä.

Yhtenä hankkeen tavoitteena onkin ollut kartoittaa ja selkeyttää kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisuuden käsitteistöä.

– Esimerkiksi kulttuuri määritellään oppikirjoissa usein laajasti kaikeksi ihmisen aikaan saamaksi. Määrittelyjen ulkopuolella kulttuuri kytkeytyy yhä edelleen usein kansallisvaltioon. Toisaalta myös kulttuuri-sanan suppea arkikielinen käyttö lähinnä taiteeseen viittaavana huomioidaan joissakin kirjoissa, Satokangas havainnollistaa.

Suosituksia oppimateriaalien ja opetuksen kehittämiseksi

Tutkimuksen tuloksiin pohjautuen on laadittu suosituksia opetuksen ja oppimateriaalien kehittämiseksi.

– Suosituksissa korostetaan muun muassa oppilaan oman kokemuksen kuuntelemisen ja muutenkin dialogin tärkeyttä. Lisäksi niissä painotetaan eri aineksien yhdistymistä ja sekoittumista yksilön henkilökohtaisessa, eletyssä kulttuuri-identiteetissä, elämänkatsomuksessa ja kielenkäytössä. Huomioimme myös monikielisen pedagogiikan tärkeyden.

Suositusten avulla halutaan korostaa kategorioiden ja käsitteiden kriittisen tarkastelun tärkeyttä sekä nostaa niitä koskevia käsityksiä ja valintoja opetuskeskusteluun.

 

Hankkeen raportti on luettavissa kokonaisuudessaan Helda Open Booksissa.

Raportista laaditun tiivistelmän ja julkistustilaisuuden tallenteet löydät täältä.

KUPERA-hankkeeseen voi tutustua tarkemmin hankkeen verkkosivuilla. Tutustu myös syksyllä alkavaan maksuttomaan Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen koulu: yhteisöllisyys, opetus ja arviointi -MOOC-kurssiin, joka tarjoaa välineitä kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoiseen opetukseen ja arviointiin sekä moninaisuuden huomioimiseen kouluyhteisössä. Kurssista järjestetään myös ruotsinkielinen toteutus.

 

Lisätietoja tutkimuksesta:

Projektipäällikkö Marja Tamm, marja.tamm@helsinki.fi, 050 3119302
Tohtorikoulutettava Henri Satokangas, henri.satokangas@helsinki.fi, 050 5226767