Kielenoppiminen ei aina ole avain kotoutumiseen

Minna Intke-Hernandez tutkii maahanmuuttajaäitien kotoutumista ja osallisuutta suomalaiseen yhteiskuntaan. Onnistuneen kieleen sosiaalistumisen lähtökohtana on ensin oltava osallisuuden kokemus.

Kielenoppiminen ja työllistyminen nähdään avaimena kotoutumiseen, mutta perheen arkea pyörittävien maahanmuuttajaäitien on usein mahdotonta päästä osallistumaan kotoutumiskoulutukseen ja siihen sisältyvään kielenopetukseen. Väitöstutkija Minna Intke-Hernandez hakeutui sellaisiin arkisiin tiloihin, joissa äidit viettivät aikaansa. Näitä olivat julkiset tilat, kuten asukaspuistot, kulttuurikeskukset ja tapahtumat sekä yksityiset tilat, kodit.

– On tärkeää tutkia sitä, miten äidit sosiaalistuvat kieliyhteisöön niillä kielenoppimisen areenoilla, joilla he aikaansa viettävät, Intke-Hernandez toteaa.

Kieli ei aina ole avain osallisuuteen 

Julkisessa keskustelussa nousee toistuvasti esiin ajatus siitä, että kieli on keskeinen väline osalliseksi tulemisessa.

– Tänne muuttaville vakuutellaan, että kun ensin oppii kielen, niin sitten pääsee osalliseksi työelämään ja yhteiskuntaan. Näin ei kuitenkaan aina ole. Täällä on paljon muualta muuttaneita ihmisiä, jotka osaavat suomea, mutta jotka eivät ole työllistyneet eivätkä välttämättä koe osallisuutta.

Intke-Hernandez haastaa väitöstutkimuksessaan julkisessa keskustelussa esiintyvän väitteen siitä, että paikallisen kielen oppiminen itsessään olisi avain osalliseksi tulemiseen. Hänen mukaansa onnistuneen kieleen sosiaalistumisen lähtökohtana on ensin oltava osallisuuden kokemus, jonka kautta yksilö voimaantuu aktiiviseksi toimijaksi kielenkäyttäjäyhteisöön.

Arkielämässä opittu kieli tuo osallisuuden kokemuksia 

Arjen kielenoppimisen avulla saavutetaan osallisuuden kokemuksia, jotka kantavat eteenpäin kielenoppimisen polulla. Kielenoppiminen tukee osallisuutta ja päinvastoin, mutta aina nämä eivät kulje tasavertaisesti käsi kädessä. Tärkeää onkin se, että yksilö saa ensin osallisuuden kokemuksen; osallisuus ja kielenoppiminen lisääntyvät vähitellen myöhemmin.

– Arjen kielenoppimista ei voi aina mitata taitotasoilla, mutta sen kautta voidaan saavuttaa osallisuuden kokemuksia ja lisätä hyvinvointia, mikä kantaa myöhemmissä kieliopinnoissa, työllistymisessä ja autonomisen aikuisen elämässä, Intke-Hernandez sanoo.

Tutkimus kytkeytyy tärkeisiin ja ajankohtaisiin kysymyksiin kuten osallisuuteen ja toimijuuteen monikulttuurisessa ja -kielisessä Suomessa sekä kielenoppimisen haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Tutkimus nostaa esiin havainnon siitä, kuinka osallisuus voi syntyä ilman kielitaitoa, kun taas toimiminen on haastavaa ilman paikallisen kielen taitoja.

– Kääntäen tämä voi tarkoittaa sitä, että osallisuuden vahvistamiseen ei tarvitse odottaa kielitaitojen kartuttamista, vaan sen voi aloittaa heti, arjesta. Nämä tulokset tuovat arvokasta uutta tietoa kielenoppimiseen, kotouttamisen ja monikulttuurisen Suomen arkeen, ja niitä voi hyödyntää näihin teemoihin liittyvissä koulutuksissa ja kehityshankkeissa.

FM Minna Intke-Hernandez väittelee 10.12.2020 kello 12 Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa aiheesta Maahanmuuttajaäitien arjen kielitarinat - Etnografinen tutkimus kieliyhteisöön sosiaalistumisesta. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Athena, sali 107, Siltavuorenpenger 3. Tilaisuutta voi seurata etänä Zoom-yhteydellä.

Linkkihttps://helsinki.zoom.us/j/65092364626?pwd=Q1NTeFh6MllnUlRaZW5SY0lXQU5ZQT09
Meeting ID: 650 9236 4626
Salasana: 549270

Väittelijän yhteystiedot:
Minna Intke-Hernandez, minna.intke@helsinki.fi, 050 365 2330