– Koulutusmahdollisuuksien tasa-arvo ei ole kehittynyt mihinkään viimeisen 50 vuoden aikana, sanoi professori Roope Uusitalo koulutuksen tasa-arvoa käsitelleen Thinkfest-foorumin aluksi.
– Sen sijaan koulutuspolut ovat eriytyneet sosioekonomisen taustan mukaan. Meidän tulee puhua entistä enemmän siitä, millaisella politiikalla voimme ratkaista tilanteen.
Koulutuspolun ongelmakohtia käsitellyt tapahtuma kokosi yhteen poliitikkoja, järjestöjen ja yritysten edustajia, opiskelijoita ja muita yliopiston sidosryhmiä sekä tutkijoita.
Päivän kutsuvierastilaisuudessa tutkijat ja vaikuttajat ideoivat ratkaisuja koulutuksen ongelmakohtiin pyöreiden pöytien keskusteluissa.
Uusitalon ohella koulutuspolkujen haasteisiin johdatteli apulaisprofessori Sonja Kosunen. Hänen mukaansa koulutukseen liittyy valintoja, joihin vaikuttavat olennaisesti vanhempien tiedot ja heidän kykynsä tukea lapsen kouluttautumista.
– Jos lapsi päätyy painotetulle luokalle tai lukee A-kieltä, hänen vanhempansa ovat todennäköisesti korkeakoulutettuja.
Ongelmat kärjistyvät opinpolun nivelvaiheissa
Thinkfestin keskeinen viesti oli, että kaikilla ei ole tasavertaisia mahdollisuuksia kouluttautua tai päästä toiselle asteelle saati korkeakouluun.
Päivätapahtuman ryhmäkeskustelut tuottivat runsaasti ratkaisuehdotuksia koulutuspolun eri vaiheisiin varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
Osallistujat ehdottivat ilmaista päivähoitoa 3–5-vuotiaille. He myös katsoivat, että yhden aikuisen vastuulla pitäisi olla korkeintaan seitsemän lasta.
Sekä koululaisten terveyttä pohtinut ryhmä että osaamiseroja käsitellyt ryhmä ehdottivat muutoksia peruskoulun kestoon. Heistä opiskeluaika voisi mukautua alusta ja lopusta sen mukaan, ilmeneekö jaksamis- tai oppimisvaikeuksia tai onko oppinut asioita ikäisiään nopeammin.
Kaksi ryhmää halusi satsata oppilaiden ohjaukseen, erityisesti nivelvaiheissa eli silloin, kun lapsi tai nuori siirtyy koulutusasteelta toiselle. Ryhmät esittivät myös, että nuorten pitää saada etsiä omaa suuntaansa ja kokeilla esimerkiksi ammatillisen koulutuksen tarjontaa, ennen kuin he valitsevat toisen asteen koulutuspaikan.
Moni näki, että Avoin yliopisto toimii hyvin korkeakoulutuksen tasa-arvon edistäjänä. Sinne haluttiin mikrotutkintoja, jotka mahdollistaisivat oman osaamisen täydentämisen nopeasti.
Painotettu luokka tuottaa parempia oppimistuloksia
Thinkfest huipentui kaikille avoimeen Koulutuksen tasa-arvoiltaan, jossa tutkijat ja poliitikot kohtasivat paneelikeskustelussa. Paneeliin kuuluivat opetusministeri Li Andersson (vas.), apulaispormestari Pia Pakarinen, kansanedustaja Inka Hopsu (vihr.) sekä työministerin valtiosihteeri Pilvi Torsti (sd).
Poliitikkoja jututtivat vuorotellen professori emeritus Jarkko Hautamäki, vararehtori, professori Sari Lindblom ja professori Markku Jahnukainen. Juontajana oli toimittaja Reetta Räty.
– Koulutuksen tasa-arvo on Suomen kohtalon kokoinen kysymys, Räty sanoi tapahtuman aluksi.
Keskustelussa nousivat esiin muun muassa painotetut luokat, koulutuspolkujen kestot ja kouluttautumisen vaatima varallisuus.
– Paremmin koulutettujen ja varakkaampien perheiden lapset saavat parempia arvosanoja ja pärjäävät kokeissa paremmin, sanoi Hautamäki.
Tutkijat toivat esille, että poikavoittoisten, painotuksettomien luokkien oppilaat asennoituvat kouluun ja maailmaan negatiivisemmin kuin painotetuilla luokilla olevat oppilaat.
– Espoossa on purettu painotettujen luokkien tuomia haasteita kokoamalla luokat niin, että erityisvalintoja tehneet eivät ole yksi luokka, sanoi kansanedustaja Inka Hopsu.
Kaikki panelistit pitivät koulutuksen eriarvoisuuteen puuttumista tärkeänä. Opetusministeri Li Andersson esitti, että koulutukseen satsaaminen on avain monien yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen.