Kuvia, karttoja, kirjoja ja tehtäväideoita
Mistä löytää kirjoja ja muita tarpeellisia aineistoja opetusta varten, kun kirjastot ovat kiinni?
Finnan hakupalvelu kokoaa yhteen suomalaisten arkistojen, kirjastojen ja museoiden digitoidut aarteet. Palvelussa ovat mukana muun muassa Helsingin yliopistomuseo ja Kansalliskirjasto. Finnasta löytyy runsaasti kuvia, karttoja, kirjoja, äänitteitä ja videoita, joita voi hyödyntää etäopettamisessa ja -oppimisessa.
Tutustu etenkin Finnan luokkahuone -sivustoon. Siellä on valmiita aineistopaketteja ja niihin liittyviä tehtäväideoita, jotka on tehty nimenomaan opetuskäyttöön. Tutustu esimerkiksi aineistopakettiin, joka esittelee vanhoja ammatteja 1800-luvun puolivälistä 1970-luvulle. Aineisto sopii niin alakoululaisille kuin hiukan vanhemmillekin ja soveltuu esimerkiksi historian tai yhteiskuntaopin tunneille.
Sääksikamerat ja virtuaalimetsä biologian tunneille
Jos oikeaan metsään ei ole mahdollista mennä, opintomielessä virtuaalimetsä voi myös olla hyvä vaihtoehto. Virtuaalimetsän poluilla pääsee tutustumaan suomalaisiin metsiin ja siihen, kuinka metsäluonto toimi.
Luonnontieteellinen keskusmuseo on koonnut runsaasti verkkosisältöjä, joista voi olla apua etenkin biologian ja maantiedon sekä ympäristöopin opetuksessa.
Laji.fi -sivun kautta on selattavissa yli 3 miljoonaa kokoelmanäytettä Suomen luonnontieteellisistä museoista ja hurja määrä tietoa luonnosta. Monipuoliset hakutoiminnot auttavat tutustumaan esimerkiksi lajien kuviin, esiintymiseen ja sukulaisuussuhteisiin.
Lintujen pesintäkausi alkaa keväällä. Luonnontieteellisen keskusmuseon sivuilla on mahdollisuus tutustua neljän kalasääskiparin elämään reaaliaikaista kuvaa välittävien kameroiden avulla. Pesistä kolme sijaitsee Pohjois-Satakunnassa ja yksi Lounais-Suomessa.
Pinkka on puolestaan eliöiden tunnistusta tukeva verkko-oppimisympäristö ja soveltuu parhaiten hiukan vanhemmille oppilaille. Pinkassa voi esimerkiksi opiskella ja ihastella kasveja, hyönteisiä, sieniä, sammalia ja jäkäliä.
Videosarja luonnon monimuotoisuudesta
Mitä luonnon monimuotoisuus on, ketä se hyödyttää, ketkä tutkivat monimuotoisuutta ja mitä menetelmiä he käyttävät?
Joukko ekologian tutkijoita Helsingin yliopistossa päätti välittää tutkittua tietoa kouluihin lyhyiden videopätkien muodossa. Sisältö ideoitiin yhdessä opettajien kanssa, jotta ne soveltuisivat mahdollisimman hyvin opetuskäyttöön.
Tarjolla on kymmenen lyhyen videon sarja ympäristönmuutoksesta ja luonnon monimuotoisuudesta. Kestoltaan videot ovat kolmesta viiteen minuuttia. Sarja on rakennettu niin, että jokainen osa toimii sekä itsenäisesti että osana temaattista kaarta.
Vastauksia lasten tiedekysymyksiin
Tiedekulman videoissa tutkijat avaavat oman alansa kysymyksiä. Soittolistan alkupään lasten tiedekysymykset ja tutkijoiden vastaukset sopivat myös pienille lapsille. Mukana on esimerkiksi tämä video, jossa kysytään kuinka monta ämpärillistä vettä yhteen ihmiseen mahtuu.
Yläkoulu- ja lukioikäisille sopivat loppupään videot, joissa tutkijat puhuvat muun muassa ilmastomuutoksesta ja tekoälystä. Esimerkkinä video, joka tuo esiin Ilmastonmuutoksen perusteet pähkinänkuoressa.
Matematiikan tehtäviä ja videoita
Summamutikan materiaalipankkiin on vuosien varrella koottu laaja kirjo tehtäviä. Materiaalia on työstetty lukuisien matematiikkakerhojen, -leirien ja -päivien lisäksi Summamutikan täydennyskoulutuksissa sekä Helsingin yliopiston matematiikan ja tilastotieteen osaston opettajaopiskelijoiden kursseilla. Tehtäviä on niin alakouluikäisille kuin lukioikäisillekin, ja monet tehtävät soveltuvat etäopetukseen.
Samun tiedekanavalla matematiikan professori Samuli Siltanen pistää itsensä peliin ja jakaa vinkkejä matikan opettajille. Samuli on esimerkiksi tuoreeltaan pureutunut syyhyn, jonka vuoksi koulua nyt käydään etänä, eli tehnyt videon tautien leviämisen matemaattisista malleista.
Robotiikkaa ja ohjelmointia
Innokas-verkosto on tuottanut yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa runsaasti käytännönläheisiä materiaaleja 2000-luvun taitojen oppimisen tueksi.
Esimerkiksi Arkipäivän automaatio ja robotiikka -materiaalin avulla tutustut automaatiota ja robotiikkaa hyödyntäviin laitteisiin. Pelinkehitystä voi puolestaan opiskella Scratch-pelintekotyökalun avulla. Tässä matalan kynnyksen materiaalissa tutustutaan Scratchin perusteisiin ja opitaan tekemään ns. sokkelopeli.
Lisää uusia ideoita etäopetukseen julkaistaan Innokas-verkoston Facebook-sivuilla kevään aikana, jossa verkoston eri puolilla Suomea toimivat aluekoordinaattorit jakavat etäopetukseen sopivia ideoita, projekteja ja materiaaleja.
Suomea toisena kielenä Tähtijengin kanssa
Tähtijengi on maksuton äidinkielen ja kirjallisuuden oppimateriaalikokonaisuus alakouluun, joka huomioi erityisesti suomea toisena kielenä opiskelevat. Materiaalit soveltuvat etäoppimiseen. Harjoituskirjojen tehtäviä voi hyödyntää kaikessa opetuksessa, sillä ne huomioivat myös muiden oppiaineiden sisältöjä. Tehtävät on eriytetty suomen kielen taitotason mukaan.
Uskonnon etäopetusta tarinallisesti
Teologisen tiedekunnan hanke USKALLUS eli Uskonnot, katsomukset ja osallisuus perusopetuksessa on koonnut uskonnon etäopetukseen sopivia materiaaleja. Lukiolaisille on tarjolla asiatekstejä esimerkiksi katsomuksista. Perusopetukseen hanke on koonnut kuvallista ja tarinallista aineistoa valmiine kysymyksineen.
Tutustu myös Katsomuksen Instagram-tiliin, joka tarjoaa välähdyksiä uskonnoista ja katsomuksista upeiden kuvien muodossa.
Vinkkejä vaativan erityisen tuen toimijoille
TUVET-hanke on koonnut materiaali- ja linkkivinkkejä vaativan erityisen tuen toimijoille. Materiaalipankki sisältää lukemista, videoita, nettisivuja ja muuta materiaalia liittyen vaativaan erityiseen tukeen. Uutta materiaalia lisätään jatkuvasti. TUVET on Helsingin, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopistojen tutkimus- ja kehittämishanke.
Koulupäivän jälkeen
Virtuaalitiedesynttärit mahdollistavat tiedejuhlien järjestämisen kotona tarinallisen ja opettavan videomateriaalin avustuksella. Paketti sisältää ohjeet kolmeen hauskaan aktiviteettiin, jotka on helppo toteuttaa turvallisesti kotoa löytyvillä ainesosilla ja välineillä.
Virtuaalisynttärit sopivat noin 6–10-vuotiaille, ja ohjaajana voi toimia esimerkiksi huoltaja, isovanhempi, vanhempi sisarus tai muu tuttu aikuinen.