Esiopetuksen kesto halutaan tuplata — tavoitteena on tasa-arvo

Elokuussa kymmenen tuhatta neli-viisivuotiasta eri puolilta Suomea aloittaa kaksivuotisen eskarin.

Elokuussa alkaa iso kokeilu: noin 10 000 neli-viisivuotiasta eri puolilta Suomea aloittaa kaksivuotisen esikoulun. Miksi esiopetuksen kesto halutaan tuplata? Mihin opetusministeriö tähtää, kasvatustieteilijä, dosentti Elina Fonsén?

— Tärkein ajatus on, että lapset pääsisivät aloittamaan koulun samalta viivalta. Vuodessa ei aina ehdi kovin hyvin tunnistaa erityisen tuen tarpeita ja vastata niihin. Kaksi vuotta antaa jo paremmin aikaa oppia ryhmätaitoja ja sosiaalisuuteen, empatiaan ja itsesäätelyyn liittyviä taitoja.

Eniten muutos vaikuttaa lapsiin, joita hoidetaan eskarin alkuun asti kotona. Fonsén toivoo, että esiopetus maksuttomuudessaan houkuttelee juuri niitä perheitä, joissa vaikeuksia on eniten.

Esiopetuksessa harjoitellaan myös akateemisia taitoja, mutta Fonsén ei korostaisi niitä liikaa.

— Kielen oppiminen on tietenkin tärkeää, jos siinä on haasteita, niin kuin pääkaupunkiseudulla monessa tapauksessa on. Muuten täytyy pitää mielessä, että leikki, tutkiminen ja tekeminen ovat lasten työtä. Ne pitää turvata.

Rauhallinen polku

Fonsén toivoo varhaiskasvatukseen, esiopetukseen ja koulun alkuun myös rauhaa. Päiväkotipäivien olisi hyvä olla ehyitä, ja oppimispolku pikku lapsesta koululaiseksi saisi niin ikään olla ehyt. Tässä suhteessa pidentämiskokeilu on yhtaikaa lupaus ja vaaran paikka.

Viisivuotiaiden päiviin nyt sisällytettävät neljä esiopetustuntia olisi saatava sommiteltua niin, että ne sujuvat ryhmää vaihtamatta. Hyvässä tapauksessa ryhmänvaihdosten tahti hidastuu myös pitkällä aikavälillä eikä lasten elämään enää kerry siirtymiä vuoden välein.

Varhaiskasvatuksen johtamista tutkinut Fonsén luottaa alan ammattilaisiin. Heillä riittää osaamista pidempäänkin esiopetukseen.

Pätevän henkilöstön riittävyys sen sijaan on akuutti ongelma.

— Jos pidennettävä esiopetus houkuttelee yhä useampia yliopistokoulutuksen saaneita varhaiskasvatuksen opettajia, riittääkö pienemmille lapsille hyvää ohjausta?

Henkilöstöpula ei kuitenkaan liity vain kokeiluun. Palkat ja työolot varhaiskasvatuksessa ovat odottaneet korjaamistaan jo pitkään, ja monet pätevät ihmiset pakenevat alalta.

Muutoskaavailut kuitenkin näyttävät paperilla hyvältä, Fonsén arvioi. Arvot ja oppimiskäsitys ovat tasapainoinen yhdistelmä hoivaa, kasvatusta ja opetusta.

— Sitten tarvitaan vielä koulutetut, eri-ikäisiä lapsia ymmärtävät pedagogit, jotka pystyvät viemään ajatukset käytäntöön.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 3/2021.