Opetus- ja kulttuuriministeriön jakaman perusrahoituksen osuus Helsingin yliopiston kokonaistuotoista oli viime vuonna 58 prosenttia. Vuoden 2021 rahoitus määräytyy vuosien 2017-2019 tuloksien perusteella, eli malli on käytännössä toiminnassa jo nyt.
OKM on todennut, että uudella rahoitusmallilla luodaan yliopistojen strategiselle kehittämiselle ja uudistumiselle nykyistä vahvemmat kannusteet.
Koulutuksen painoarvo kasvaa
Uusi malli huomioi 55 opintopisteen suorittaneiden määrän sijaan ainoastaan valmistuneet kandidaatit ja maisterit. Suoritettujen tutkintojen painoarvo kasvaa (30 %, kun nyt 19 %). Rahoitusmallissa otetaan käyttöön alakohtaiset kertoimet 1, 1.75 ja 3. Rahoitusta jaetaan enintään sopimuskaudelle asetettua, koulutusalaryhmittäistä tutkintotavoitetta vastaavaan rahoitusrajaan saakka. Opiskelijapalautteen painoarvo säilyy nykyisellään.
– Iso kuva on, että koulutuksen merkitys korostuu uudessa mallissa. Yliopistot ja tiedekunnat miettivät parhaillaan kuumeisesti, miten opintopolkuja sujuvoitetaan, opintojen työelämärelevanssia kehitetään ja uraidentiteetin vahvistamista tuetaan sekä työelämä- että tutkijapolulla, Helsingin yliopiston opetuksen toimialan kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta sanoo.
– Meidän pitää huolehtia siitä, että valmistuminen ei jää ohjauksesta kiinni, vaan satsata vielä entistä enemmän opetuksen kehittämiseen ja opiskelijoiden ohjaukseen. Vaikuttavia toimia ovat myös kandipalautteen vastausprosentin nostaminen sekä siihen kannustaminen, että valmistuvat kandit ottavat paperit ajoissa ulos, hän toteaa.
”Tärkeintä on, että ylipäänsä valmistuu”
Yliopisto voi menestyä uudessa rahoitusmallissa sujuvoittamalla opintopolkuja siten, että kandiksi ja maisteriksi valmistutaan tavoiteaikataulussa. Tavoitteellisessa suorittamisajassa suoritettujen tutkintojen lukumäärää painotetaan kertoimella 1,5. Enintään 12 kuukautta tavoitteellista suorittamisaikaa pidemmässä ajassa suoritettujen tutkintojen kerroin on 1,3 ja toisen saman tasoisen tutkinnon 0,7.
– Sanoisin, että olennaista on se, että opiskelija valmistuu, toiseksi keskeisintä on se, että hän valmistuu tavoiteajassa. Yliopisto ei ole yksi könttä; esimerkiksi oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistutaan tavoiteajassa huomattavasti enemmän kuin humanistisesta tiedekunnasta. Matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa ongelma on hävikki, siis se, että opiskelijat siirtyvät kesken opintojen työelämään eivätkä siksi valmistu lainkaan.
– Koulutusohjelmissa on jo tunnistettu pullonkauloja, jotka aiheuttavat tyhjäkäyntiä opinnoissa. Meidän täytyy myös varmistaa, että siirtymät kandista maisteriopiskelijaksi ovat sujuvia.
Osaamista voi hankkia eri tavalla, ja esimerkiksi työssä hankittua osaamista voi tulevaisuudessa hyödyntää paremmin osana tutkintoa.
– Hyväksilukemisten parantamista ja vaihtoehtoisia suoritustapoja täytyy edelleen lisätä. Lisäksi pohditaan niin sanottujen sulkujen tiukentamista opintojen suoritusjärjestykselle, eli määriteltäisiin tarkemmin, mitä pitää suorittaa ennen kuin voi tehdä muuta, Niinistö-Sivuranta toteaa.
Vaihtoon kannustetaan edelleen
Kansainväliseen opiskelijavaihtoon lähtevien opiskelijoiden, ulkomaalaisten suorittamien tutkintojen tai ulkomaisen henkilöstön määrää ei huomioida uudessa rahoitusmallissa. Tosin kansainvälistyminen voidaan huomioida mahdollisesti osana strategista rahoitusta.
– Kannustamme opiskelijoitamme lähtemään vaihtoon osana opintojaan. Kaikissa koulutusohjelmissa on ”vaihtoon”-ikkuna, eli kohta jolloin suosittelemme ulkomaille vaihtoon lähtöä. Vaihdossa suoritetut opintopisteet saa sujuvasti oman tutkinnon osaksi.
Opiskelijoiden työllistymisen seurantaan tulee muutos laskentatapaan, kun yrittäjäksi työllistyneet huomioidaan kertoimella 2. Työllistymisen mittari on yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllisten määrä Suomessa vuosi tutkinnon suorittamisen jälkeen. Uutena elementtinä malliin tulee mukaan valtakunnallisen uraseurantakyselyn tulokset.
Jatkuvan oppimisen painoarvo kasvaa
Uudessa rahoitusmallissa jatkuvan oppimisen painoarvo yli kaksinkertaistuu verrattuna nykyiseen (5 %, kun nyt 2 %). Jatkuva oppiminen sisältää jatkossa avoimen korkeakoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen ja erillisten opintojen opintopisteet sekä yhteistyöopinnot eli korkeakoulujen välisten yhteistyösopimusten perusteella suoritetut opintopisteet.
– Jatkuvan oppimisen opiskelijoiden määrät tulevat kasvamaan, ja he voivat opiskella samoissa ryhmissä tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Jatkuvan oppimisen osuuteen lasketaan myös lukioiden tutustumiskursseista kertyvät opintopisteet, Niinistö-Sivuranta sanoo.
Julkaisujen ja kansainvälisesti kilpaillun rahoituksen painoarvo kasvaa
Julkaisujen painoarvo kasvaa (14 %, kun nyt 13 %) ja laskentatapa muuttuu. Avoimesti saatavissa oleville, vertaisarvioiduille julkaisuille tulee lisäkerroin 1,2.
Suoritettujen tohtorin tutkintojen painoarvo pienenee prosenttiyksiköllä (8 %, kun nyt 9 %).
Kansainvälisesti kilpaillun tutkimusrahoituksen osuus kasvaa (6 %, kun nyt 3 %). Muun kilpaillun tutkimusrahoituksen painoarvo pysyy entisellään.
Strategiarahoituksen osuus kasvaa
Strategiarahoituksen osuus kasvaa (15 %, kun nyt 12 %). Strateginen rahoitus perustuu sopimuksiin OKM:n kanssa. Lisäksi valtakunnallisista tehtävistä maksettava osuus kasvaa (9 %, kun nyt 7 %). Kasvava osuus ohjautuu Taideyliopistolle, joka lisätään valtakunnalliseksi erityistehtäväksi.
Korjattu 5.11.2019: Aikasemin luki virheellisesti, että avoimesti saatavissa oleville, vertaisarvioiduille julkaisuille tulee lisäkerroin 2. Oikea lisäkerroin on 1,2.