Yhteiskunnat toipuvat COVID-19-kriisistä yliopistojen kansainvälisellä yhteistyöllä

Rajoista, kulttuureista, kielistä ja tieteenaloista riippumaton yhteistyö on ainoa keino toipua tästä kriisistä ja kehittää sopeutumiskykyä seuraavan kriisin varalle. 

Una Europa -yliopistojen yhteiskirjoitus on julkaistu kesäkuussa 2020 HBL:ssä ja 7 muussa eurooppalaisessa lehdessä.

Yliopistot ovat todistaneet arvonsa koronaviruskriisin keskellä. Ihmiset kautta maailman luottavat yhä enemmän tieteelliseen asiantuntemukseen. Tieteen avulla kartutamme tietoa COVID19-viruksesta ja tehostamme sairauksien hoitoa. Tieteen keinoin voimme myös selvittää, kuinka yhteiskunnat ja ihmiset ovat sopeutuneet poikkeustilanteeseen, ja miten sopeutumiskykyä voidaan parantaa tulevien kriisien, kuten ilmastonmuutoksen varalta.

Tähän asti yliopistojen huomio on kohdistunut etupäässä kotikentälle. Yksittäiset instituutiot tai maat eivät kuitenkaan omin avuin kykene selviytymään tulevista globaaleista haasteista.

Tulevat haasteet vaativat kansainvälistä tiedejoukkuetta, jossa hyödynnetään eri tieteenaloja ja maita edustavien tutkijoiden vahvuuksia, asiantuntemusta ja näkökulmia. Maailmanlaajuisen talouskriisin kauaskantoiset vaikutukset taas synnyttävät tarvetta uudenlaisille taidoille, oppimisen tavoille ja työvoiman uudelleenkouluttamiselle.

Yliopistomme ovat liittyneet Eurooppa-yliopistoaloitteeseen, jonka puitteissa tätä työtä voidaan tehdä. Vuonna 2018 perustimme yhdessä kahdeksan yliopiston UNA Europa -yhteenliittymän. Nimensä mukaisesti allianssi ulottuu kaikkialle Eurooppaan. UNA Europassa puhutaan yhdeksää eri kieltä ja työskennellään yli kulttuurien ja järjestelmien rajojen. 

Allianssimme tutkimusyhteistyö keskittyy alueisiin, joita tarvitaan yhteiskuntien sopeutumiskyvyn ja kestävyyden parantamiseen. Uusin painopistealueemme on yhteinen terveys. Kuten COVID-19-pandemia osoittaa, vaativat ihmisten, eläinten, kasvien ja ekosysteemien monimutkaisesta vuorovaikutuksesta kumpuavat terveyshaasteet nykyisten toimintamallien uudistamista. Yhteinen terveys tuo eri tieteenalat - kuten biotieteet, kansanterveystieteet ja yhteiskuntatieteet - entistä tiiviimpään yhteistyöhön yhteisen terveytemme edistämiseksi. 

Koulutusrintamalla kaikilta yliopistoilta odotetaan tärkeitä päätöksiä tulevasta lukuvuodesta. Sitoudumme edelleen vahvasti huipputason koulutuksen järjestämiseen, tapahtui koulutus kampuksilla tai etäjärjestelyillä. Yhteisenä tavoitteenamme on tuottaa kansainvälisiä ja yliopistojemme yhteistyöhön pohjautuvia laadukkaita oppimiskokemuksia. Kevään perusteella kykenemme siirtymään täysin digitaaliseen toimintaan hyvinkin nopeasti, mutta olemme samalla huomanneet, miten korvaamattoman arvokasta kasvokkain kohtaaminen on, oli kyse sitten opiskelijoiden tai henkilöstön keskinäisestä tai opiskelijoiden ja opettajien välisestä kanssakäymisestä.

Yliopistot ovat saavuttaneet kriisin aikana paljon, mutta kansainvälisellä yhteistyöllä saavutamme vielä enemmän. Rajoista, kulttuureista, kielistä ja tieteenaloista riippumaton yhteistyö on ainoa keino toipua tästä kriisistä ja kehittää sopeutumiskykyämme seuraavan kriisin varalle. 

Jari Niemelä, rehtori, Helsingin yliopisto, Günter M. Ziegler, rehtori, Freie Universität Berlin, Francesco Ubertini, rehtori, L'alma Mater Studiorum – Università di Bologna, Peter Mathieson, rehtori, University of Edinburgh, Wojciech Nowak, rehtori, Uniwersytet Jagielloński w Krakowie, Luc Sels, rehtori, KU Leuven, Joaquín Goyache Goňi, rehtori, Universidad Complutense de Madrid, Georges Haddad, rehtori, Université Paris 1 Panthéon-Sorbonne