Tiede vastaa kysymyksiin, joita emme vielä osaa esittää

Olisimme pulassa ilman tutkijoiden uteliaisuutta, luovuutta ja pitkäjänteistä työtä, vararehtori Paula Eerola kirjoittaa.

Työskentelin 1990-luvun alussa alkeishiukkasten tutkijana CERNissä, Sveitsissä. Tuolloin Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuslaitoksessa luotiin hypertekstijärjestelmä World Wide Web (WWW) tutkijoiden kommunikoinnin ja tiedonvaihdon helpottamiseksi. Harva meistä arvasi, että WWW oli lähtölaukaus tietoyhteiskuntaan, jossa monet voivat nyt hoitaa työnsä ja oppimisensa kotoa.

Emme tiedä etukäteen, mitkä tieteen löydökset johtavat uusiin innovaatioihin tai ratkaisevat yhteiskunnallisia haasteita. Siksi työn pitää jatkua.

Poikkeustila on omalta osaltaan alleviivannut tutkitun tiedon tärkeyttä. Tieteentekijöiltä odotetaan niin ratkaisuja koronaviruskriisin voittamiseksi kuin näkemyksiä siitä, kuinka yhteiskunta muuttuu poikkeustilan myötä. Tiede pystyy antamaan vastauksia haastavaan tilanteeseen vuosia jatkuneen perustutkimuksen ansiosta. Olisimme pulassa ilman sitä pitkäjänteistä pohjatyötä, jota tutkijat ovat tehneet zoonoosivirusten ymmärtämiseksi.

Tunnustusta poliitikoilta

Maamme 2020-luvun suunnitelmissa yliopistojen työn tärkeys on tunnistettu. Tutkimuksen ja siihen nojaavan asiantuntijuuden merkitys yhteiskuntamme hyvinvoinnille ja koko maapallon tulevaisuudelle tiedetään korvaamattomaksi.

Keväällä 2019 yliopistoyhteisö ja yliopiston ystävät yhdistivät voimansa ja nostivat tieteen ja tutkimukseen pohjautuvan koulutuksen #siksitiede-kampanjalla eduskuntavaalien teemojen joukkoon ja päättäjien agendalle. Onnistuimme ja saimme yliopistoihin kohdistuneen leikkauskierteen loppumaan.

Perustutkimuksen merkityksen esille nostamiseksi Helsingin yliopisto käynnisti toukokuussa #siksitiede-kampanjan toisen kierroksen. Perustutkimus saa voimansa tutkijan luovuudesta, uteliaisuudesta ja vapaudesta sekä aiemmin tehdystä tutkimuksesta. Se lisää ymmärrystämme maailmasta ja kasvattaa yhteistä sivistysvarantoamme. Perustutkimuksesta ei välttämättä ole ”hyötyä” juuri tänään, mutta kaikki uraauurtava tutkimus on vaikuttavaa ja hyödyllistä: emme vain etukäteen tiedä, miten tai milloin.

Tiede pystyy vastaamaan huomisen kysymyksiin, joita kukaan ei tänään vielä osannut kysyä. Vastausten takia yliopistojen työhön kannattaa panostaa.

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston vararehtori.

Pääkirjoitus on julkaistu Yliopisto-lehdessä 5/2020.