Panostukset koulutukseen ja tutkimukseen kannattavat

Maan hallituksen puoliväliriihi-neuvottelut alkavat huomenna 21.4. Me Helsingin yliopistolla toivomme, että riihessä tehdään panostuksia tutkimukseen, koulutukseen ja TKI-toimintaan.

Tutkimukseen pohjautuva huippuosaaminen auttaa yhteiskuntaa monin tavoin. Esimerkiksi koronarokotetta kehitetään juuri nyt Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen yhteistyönä. Rokote on vahva osoitus tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminnan merkityksestä koko yhteiskunnalle. 

Uusia, tutkimuslähtöisiä ideoita tarvitaan myös esimerkiksi ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi. Siksi Viikin kampusalueelle luodaan yliopiston ja kaupungin yhteistyönä innovaatiokeskittymää, jossa tavoitellaan ratkaisuja maailman kestävyyshaasteisiin – kuten nykymalliseen ruuantuotantoon – tutkimuksen, opetuksen ja yritysten yhteistyöllä.

Globaalien haasteiden ratkaisemiseksi on tärkeää, että Suomi onnistuu nostamaan TKI-investoinnit vähintään 4 %:iin bruttokansantuotteesta. Pääministeri Sanna Marin on kutsunut eduskuntapuolueet parlamentaariseen keskusteluun TKI-rahoituksen tasosta ja sen pitkäjänteisyydestä huhtikuun lopussa. Me Helsingin yliopistolla olemme tästä tulevasta keskustelusta iloisia. 

Viimeistään koronapandemia on osoittanut, ettei kukaan meistä osaa ennustaa, millainen tutkimus on yhteiskunnalle hyödyllistä huomenna. Harva meistä tiesi vuoden 2020 alkaessa, kuinka merkitykselliseksi jokapäiväisen elämämme kannalta eläimestä ihmiseen siirtyvien zoonoosivirusten tutkiminen osoittautuu. Uteliaisuuteen perustuvan, monitieteisen tutkimuksen rahoittaminen onkin osa maamme huoltovarmuutta. 

Tieteen tavoin tutkimukseen pohjautuva koulutus on avain yhteiskunnan osaamisesta huolehtimiseen. Laskelmien mukaan yli 75 % uusista työpaikoista tarvitaan korkeakoulutasoista osaamista. 

Kun osaajien tarve kasvaa on välttämätöntä, että korkeakoulujen resursseja lisätään vähintään samassa suhteessa uusien aloituspaikkojen kanssa. Opiskelijan – tutkinto-opiskelijan tai jatkuvan oppijan – osaaminen ei synny pelkällä opinto-oikeudella.

Jokainen uusi opiskelija tarkoittaa lisää opetustiloja, opetus- ja ohjaushenkilökuntaa sekä kirjasto- ja it-palveluja, ja jokaisella tieteenalalla näiden tulee olla korkeatasoisia. Suomeen ei synny uutta osaamista ilman, että opiskelijan koulutus on laadukasta.

Jotta voimme lisätä opiskelupaikkoja ja taata koulutuksen laadun, on korkeakoulujen pysyvää perusrahoitusta nostettava vähintään 100 miljoonalla eurolla. 

Voit tutustua yliopiston kehysriihitavoitteisiin tarkemmin täältä. 

Kirjoittaja on Helsingin yliopiston rehtori