SOCO:n aktiivit ovat osallistuneet yliopistomme tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskeskusteluihin. He ovat korostaneet myös etnisiin ja näkyviin vähemmistöihin kuuluvien opiskelijoiden kuulemisen tärkeyttä ja aktiivista puuttumista rasismiin ja syrjintään.
Järjestön aktiivit Janina Ojala ja Jenny Kasongo kuvailevat tuntojaan iloisiksi, mutta yllättyneiksi.
– Oli mukavaa huomata, että meitä oli useampi taho ehdottanut palkinnon saajaksi. Palkintosumman avulla pääsemme toteuttamaan selvityksen opiskelijoiden kokemasta rasismista. Haluamme paitsi kartoittaa näitä kokemuksia myös selvittää, kuinka syrjintään on reagoitu, kertoo Kasongo.
Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon tukemista strategisten valintojen mukaisesti
Perusteluina palkinnon saamiselle mainitaan järjestön useisiin yliopiston strategisista valintoihin linkittyvä työ: Avoin keskustelu rasismista sekä näkyvien ja etnisten vähemmistöjen tukeminen tekevät yliopistosta paremman paikan työskennellä ja opiskella kaikille yhteisön jäsenille. SOCO toimii jäsentensä anonyyminä palautteenantokanavana, mahdollistaen heille turvallisen tavan nosta epäkohtia esille ja edistäen näin avoimuutta. Lisäksi SOCO:n toiminnan keskiössä on yhteisöllisyys: sen tavoitteena on lisätä tasa-arvoa, solidaarisuutta, moniarvoisuutta ja toisten kunnioittamista yliopistossamme.
SOCOn toimintaa ohjaavat vahvasti sen itse määrittämät arvot.
– Meidän toimintaamme määrittävät antirasismi, inklusiivisuus, poliittinen sitoutumattomuus ja intersektionaalinen feminismi. Antirasismi tarkoittaa meille aktiivista rasisminvastaista työskentelyä, kertoo Ojala järjestön arvopohjasta.
Intersektionaalisen feminismin mukaisesti he pyrkivät ottavat huomioon vähemmistöryhmiin kuuluvien korkeakouluopiskelijoiden moninaisuuden ja sen vaikutukset kokemuksiin häirinnästä ja syrjinnästä.
Järjestön perustamisen taustalla tarve vertaistuelle
SOCO päätettiin perustaa yliopiston sisäisten keskustelujen pohjalta: perustajajäsenet olivat todenneet, että etniseen tai näkyvään vähemmistöön kuuluvat opiskelijat eivät juuri näy yliopistolla, vaikka tarve omalle tilalle olisi.
– Järjestön tavoitteena on alusta asti ollut vertaistuen ja turvallisen keskusteluyhteisön tarjoaminen jäsenilleen. Lisäksi toimimme jäsenistömme edunvalvojina ja tuemme heitä syrjintätapauksiin puuttumisessa, kertoo Ojala.
– Tähän mennessä olemme järjestäneet jäsenistölle suosittuja vertaistuki-iltoja, mutta myös isompia tapahtumia, kuten paneelikeskusteluja esimerkiksi koulutuksen tasa-arvosta ja Pride-liikkeen inklusiivisuudesta. Nämä ovat olleet suunnattuja laajemmalle yleisölle. Kuka tahansa voi tulla mukaan SOCOn toimintaan, vähemmistöön kuuluminen ei ole edellytys ja jäseneksi liittyminen on ilmaista, täydentää Kasongo.
Tavoitteena toiminnan laajentaminen
Ojala ja Kasongo kertovat, että järjestö tähtää pidemmällä aikavälillä laajentamaan toimintaansa myös muihin opiskelijakaupunkeihin Suomessa. Toiminta jatkuu lisäksi aktiivisena Helsingissä.
– Tulevaisuudessa meidän tavoitteenamme on keskittyä oman tilamme luomiseen järjestämällä lisää tapahtumia jäsenillemme. Suositut vertaistuki-illat ovat edelleen jäsenistömme toivelistalla, kertoo Ojala.
SOCO on lisäksi tavannut yliopiston johtoa ja esittänyt omia ehdotuksiaan yliopiston rasisminvastaisen toiminnan ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
– Olemme keskustelleet vararehtori Tom Böhlingin kanssa esimerkiksi siitä, miten yhdenvertaisuussuunnitelmassa voitaisiin puuttua rasismiin aktiivisemmin. Lisäksi olemme puhuneet anonyymien ilmoituskanavien puolesta, jotka madaltaisivat kynnystä puuttua havaittuihin ongelmiin, kertoo Kasongo.
Jokainen voi puuttua epäasialliseen käytökseen
Ojala ja Kasongo korostavat, että yliopistolla olisi tärkeää ottaa huomioon opiskelijoiden moninaisuus. Hänen mukaansa esimerkiksi opetustilanteita leimaa helposti valkonormatiivisuus.
– Helposti oletetaan, että kaikki opiskelijat ovat valkoisia. Tällöin esimerkiksi ei oteta huomioon, että rasistista väkivaltaa käsittelevä oppimateriaali saattaa järkyttää ei-valkoista opiskelijaa erityisen paljon, toteaa Kasongo.
– Ei pitäisi lähteä siitä oletuksesta, että nuo ihmiset ovat jossain muualla – me olemme siellä luennolla, tiivistää Ojala.
Maikki Friberg -tasa-arvopalkinto
Maikki Friberg -palkinto jaetaan vuosittain tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämisessä ansioituneille tahoille Helsingin yliopistossa. Palkinto on arvoltaan 6 000 euroa. Kaikki yliopistolaiset voivat tehdä ehdotuksia palkinnon saajasta ja myös itseään voi ehdottaa. Yliopiston tasa-arvo ja yhdenvertaisuustoimikunta valmistelee ehdotusten perusteella esityksen palkinnon saajasta rehtorin päätettäväksi. Palkintoa on jaettu vuodesta 1996, ja nimensä se on saanut suomalaisen kirjailija, opettaja ja naisasianaisen Maikki Fribergin mukaan.
Lue lisää
Maikki Friberg -tasa-arvopalkinto Liisa Niemiselle
Seuraa SOCOa Facebookissa