Maailma on muuttunut melkoisesti viimeisten vuosikymmenten aikana. Sisältö on siirtynyt internetiin, perinteisiä paperilomakkeita ei enää tarvitse täytellä, monet meistä voivat tehdä töitä kotoa käsin ja pystymme olemaan etäyhteyksissä kenen tahansa kanssa ympäri maailmaa ajasta ja paikasta riippumatta.
Nykyään me elämmekin digitaalisessa tai ainakin digitaalisesti transformoituvassa yhteiskunnassa, joka perustuu entistä enemmän datan ja tekoälyn hyödyntämiseen. Viimeistään koronaviruksen johdosta digitaaliset ratkaisut ja alustat ovat sukeltaneet lähes jokaisen meistä arkeen, ja älykkäät palvelut tukevat elämäämme yhä vahvemmin.
Näin ei ole aina ollut. 1980-90 -luvun vaihteessa, kun aloitin opintoni Helsingin yliopistossa ja Tietojenkäsittelyopin (sittemmin Tietojenkäsittelytieteen) laitoksella, maailma oli vielä aika eri näköinen. Tietokoneet olivat lähinnä vihreällä tekstinäytöllä varustettuja keskustietokoneiden päätteitä ja ensimmäiset Mac-tietokoneet eli kottaraisenpöntöt tulivat vasta käyttöön. Itse alue koettiin ehkä vielä jonkinlaiseksi marginaalialueeksi, vaikka se oli 1980-luvun kotitietokone- ja pelikonsolibuumin myötä nostanut päätään.
Itse kuitenkin koin alueen kiinnostavana ja yleishyödyllisenä, ja uskoin siitä olevan joskus myöhemmin hyötyä. Kiinnostuin datasta ja sen mahdollisuuksista niin paljon, että päätin hakea tohtorinopintoihin, joihin sitten pääsinkin.
Tohtorista digijohtajaksi
Neljän vuoden tiukan puristuksen jälkeen valmistuin tohtoriksi tietämyksen muodostamisen ja tietoliikenneverkkojen virheiden käsittelyn alueelta - tietämyksen muodostaminen on jonkinlaisen älykkään data-analytiikan ja tekoälyn välimaastossa liikkuva alue, joka painottaa datan tärkeyttä.
Tohtoriksi valmistumisen jälkeen tieni vei jatko-opintojani ja tutkimusryhmääni ohjanneen professorini Heikki Mannilan perässä Nokian tutkimuskeskukseen, jossa jatkoin työtäni ensin personoinnin ja kontekstisensitiivisten teknologioiden ja sittemmin 4G-tutkimuksen ja -sovellusten parissa. Kolmentoista vuoden jälkeen siirryin Tekesille ensin valmistelemaan ja sen jälkeen vetämään kansallista 5G-tutkimusohjelmaa, ja sittemmin Business Finlandiin digijohtajaksi vastaamaan digitalisaatio-ohjelmista ja -strategiasta.
Yliopisto-opintojen anti on yllättävän suurta
Vuoden 2015 jälkeen perinteiset, ei-informaatioteknologiset alueet joutuivat digitaalisen transformaation pyörteisiin. Itse osallistuin paitsi Sipilän hallituksen ja ministeri Lintilän Tekoälyaika-ohjelman data- ja alustatalousalueen sekä hallituksen tietopoliittisen selonteon tekoälyosuuden valmistelujen vetämiseen myös erilaisiin eettisiin datan hyödyntämiseen liittyviin keskusteluihin.
Oli palkitsevaa huomata, miten hyvän kaikupohjan menneisyydessä tekemäni tutkimustyö ja sitä seurannut työura toivat omalle ajattelulle. En olisi mitenkään voinut arvata vielä 1990-luvulla, millaisen arvon silloin tekemäni opinto- ja tutkimusvalintani saavat.
Opintoni ja sen jälkeiset työtehtäväni ovat antaneet hyvän pohjan digitalisaation pohdintaan niin teoreettis-tieteellisestä kuin soveltavasta ja liiketoiminnallisesta näkökulmasta. Yliopisto-opintojen ansiosta opin keräämään, analysoimaan ja hyödyntämään dataa sekä varautumaan riskeihin. Nämä kaikki taidot ovat tärkeitä ja tuovat merkittävää lisäarvoa niin liiketoiminnalle kuin koko yhteiskunnalle – tänä päivänä ja etenkin tulevaisuudessa.
Suuret keksinnöt syntyvät sattumalta
Uskon, että ilman laaja-alaisia ja horisontaalisia opintojani noin neljännesvuosisata sitten, minulla ei olisi sitä syvällistä ymmärrystä, jota tarvitaan tämän päivän maailmassa. Samoin jos en olisi ennakkoluulottomasti tarttunut opintojeni jälkeisen matkan varrella erilaisiin omaa ymmärrystä ja osaamista kehittäviin tai laajentaviin haasteisiin, minulla olisi varmasti merkittävästi heikommat eväät tänä päivänä.
Monet niistä asioista ja menetelmistä joita itse tutkin tai opiskelin viime vuosisadan puolella, ovat arkipäivää vasta nyt, kun meillä on reaaliaikaista ja historiadataa kerättynä kaikilta mahdollisilta alueilta, ja kun laskennallisen kapasiteetin kehityttyä sitä on myös mahdollistaa tehokkaasti ja (useimmiten jo) reaaliaikaisesti mahdollista analysoida.
Etukäteen ei voi tietää, mitkä asiat, alueet tai aihepiirit nousevat tärkeiksi tulevaisuudessa. Opinnoissa ja tutkimuksessa on siten tärkeää säilyttää avoin mieli ja kunnianhimo. Monet suuret keksinnöt historiassa ovat syntyneet sattumalta. Aiemmin erillinen tutkimus saattaa vuosien päästä kytkeytyä keskeisenä elementtinä johonkin yhteiskunnallisesti vaikuttavaan kokonaisuuteen, ja ratkaista parhaimmillaan vaikkapa koko ihmiskunnan tulevaisuuden.
Itse en olisi arvannut sitäkään, että nyt 25 vuoden jälkeen olen kauppa- ja innovaatiokonsulina Suomen Shanghain pääkonsulaatissa ja vetämässä Business Finlandin Shanghain-toimistoa. Näissäkin tehtävissä onnistumisen perustana ovat digitalisaatio ja dataan pohjautuvat älykkäät ratkaisut – tällä kertaa suomalaisen osaamisen ja viennin edistämisen näkökulmasta.
Mika Klemettinen toimii Suomen Shanghain pääkonsulaatin kauppa- ja innovaatiokonsulina ja johtaa Business Finlandin toimistoa Shanghaissa.