Vuoden 2019 palkinnon tavoitteena on tuoda esiin hyviä avoimen tieteen käytäntöjä ja siksi tiedekuntia ja tutkimukseen keskittyviä erillislaitoksia pyydettiin kuvaamaan sitä, miten avoin tiede näkyy niiden toimintakulttuurissa. Esimerkkejä toivottiin erityisesti niistä käytännöistä, jotka organisaatioissa nähtiin omina vahvuuksina: avoin julkaiseminen, rinnakkaistallennus, tutkimusdatan avaaminen muiden käyttöön, tutkimuksen toistettavuutta tukevat käytännöt, avoimesta tieteestä tiedottaminen, avoin tiede toimeenpanosuunnitelmissa, tutkijoiden aktiivisuus avoimesta tieteestä käytävässä julkisessa keskustelussa, kansalaistiedehankkeet, jne. Saapuneet ehdotukset arvioi raati, jonka jäseniä olivat vararehtori Paula Eerola, ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen, johtava tietoasiantuntija Marja Moisio, tietotekniikkapäällikkö Minna Harjuniemi sekä tutkimushallinnon asiantuntija Tiina Käkelä.
Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus oli raadin yksimielinen valinta voittajaksi. Avoin tiede on läpäisevä periaate keskusmuseon toiminnassa. Luomuksella on merkittäviä itse kehitettyjä ja ylläpidettyjä avoimen tieteen palveluita ja tietovarantoja sekä tutkijoiden että kansalaisten käyttöön. Lisäksi Luomuksella on pitkät perinteet kansalaistieteen organisoinnissa ja edelleen kehittämisessä. Tämä kaikki kertoo pitkäjänteisestä ja monipuolisesta työstä, josta seuraavassa tarkempi kuvaus.
Avoimen tieteen palveluita ja hyviä käytäntöjä
Luomus on perustanut ja rakentanut kansallisen avoimen tieteen tutkimusinfrastruktuurin Suomen Lajitietokeskuksen, jonka perusajatuksena on jakaa avoimena datana Suomen lajiston levinneisyystiedot ja muuta lajitietoa. Laji.fi -palvelussa on avointa dataa miltei 33 miljoonasta lajihavainnosta. Lajitietokeskuksen IT-kehittäminen tapahtuu Luomuksessa ja järjestelmien lähdekoodit ovat avoimia. Aineistopolitiikka perustuu FAIR-periaatteisiin. Lajitietokeskuksella on toisen toimintavuotensa (2018) lopulla ollut yli 330 000 käyttäjää.
Luomus koordinoi tutkimusdataa keräävien, ammattitasoisten lintuharrastajien verkostoja, joissa rengastetaan lintuja, kartoitetaan niiden esiintymistä ja arvioidaan kantojen kehitystä. Verkostoja on alettu rakentaa yli 100 vuotta sitten ja niissä on nykyisin 1000-2000 aktiivista kansalaistieteilijää. Luomus myös toteuttaa kansalaistiedehankkeita yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa (esim. Luonto-Liiton kevätseuranta) ja käynnistää uusia kansalaistiedehankkeita (esim. Lukiolaiset lepakkotutkijoina). Hankkeille tarjotaan datanhallinta-alustoja Laji.fi -palvelussa.
Vuosien 2017-2020 toimintasuunnitelmassaan Luomus on sitoutunut avoimen tieteen kehittämiseen opetuksessa, tutkimuksessa ja muussa toiminnassa. Luomus on sitoutunut avoimeen datapolitiikkaan, kokoelmiensa digitoimiseen avoimeksi dataksi, kustantamiensa lehtien avoimeen julkaisemiseen, open access -julkaisemiseen ja avoimen elektronisen oppimateriaalin tuotantoon. Vuonna 2018 Luomuksen julkaisuista oli avoimia 69%.
Palkintoraati halusi nostaa esiin myös seuraavat tiedekunnat avoimen tieteen edistäjinä:
Valtiotieteellinen tiedekunta
Tiedekunta tukee tutkimusaineistojen keräämistä ja käsittelykuluja. Tuen hakeminen edellyttää aineistonhallintasuunnitelmaa ja sen tarkistuttamista yliopiston datatuessa, sekä aineiston kuvailutietojen tallentamista johonkin yliopiston suosittelemaan kansalliseen tai kansainväliseen hakupalveluun.
Tiedekunnassa on useita tutkijoita, jotka osallistuvat avoimesta tieteestä käytävään julkiseen keskusteluun. Esimerkkinä tiedekunnan esityksessä oli mainittu yleisen valtio-opin yliopistonlehtori Emilia Palonen, jonka viimeisin avointa tiedettä käsittelevä puheenvuoro ”Avoin julkaiseminen tulee, mutta missä muodossa?” ilmestyi Helsingin yliopiston Think Open -blogissa syyskuussa 2019. Avoimen tieteen koulutusta tiedekunnassa on kehittänyt mm. yhteiskuntatilastotieteen yliopistonlehtori Kimmo Vehkalahti kurssillaan Introduction to Open Data Science.
Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta
Tiedekunnan mikrobiologian osasto ylläpitää HAMBI-mikrobikantakokoelmaa, joka tarjoaa käyttäjille metatiedot elävien mikrobien kokoelmasta ja edistää näin tieteellisen tiedon löydettävuuttä ja tutkimuksen uusinnettavuutta. Mikrobikantakokoelma on tärkeä resurssi mikrobiologiselle ja mikrobiotekniikan tutkimukselle ja sovelluksille. Mikrobikantanäytteet ovat maksullisia, mutta kokoelmassa oleva metatieto (esim. tieto sienen tai bakteerin kasvatusalustasta tai alkuperästä ja latinankielisestä nimestä) on avoimesti saatavilla. HAMBI on jäsen suomalaisessa kantakokoelmien yhteistyöorganisaatiossa MICCO Ry: ssä, sekätärkeimmissä kansainvälisissä kantakokoelmajärjestöissä, WFCC:ssa (World Federation for Culture Collections) ja ECCOssa (European Culture Collections’ Organization).
Tiedekunta myöntää myös Vuoden tutkimusteko -palkintoa, jonka yhtenä kriteerinä on avoin tiede.
Eläinlääketieteellinen tiedekunta
Tiedekunta edellyttäätoimeenpanosuunnitelmassaan Open Access –julkaisemista tutkimusryhman rahoituksen puitteissa ja vähintään julkaisujen rinnakkaistallennusta HELDA:an. Avoimien tutkimusjulkaisujen osuus oli suurin HY:n tiedekunnista vuonna 2018 (58,5%).