Kansleri Kaarle Hämeri: Lahjoitukset yliopistoille hyödyttävät koko yhteiskuntaa

Yliopistojen toiminnan taloudellinen turvaaminen ja vapaan tutkimuksen mahdollistaminen vaatii useita rahoituslähteitä. Myös lahjoitusten merkitys on huomattava. Yliopistossa työskentelee noin 100 professoria tai muuta asiantuntijaa, joiden tehtävä on rahoitettu kokonaan tai osin lahjoitusvaroilla.

Suomessa on laadukas julkisesti rahoitettu yliopistojärjestelmä. Rahoituksesta valtaosa tulee suoraan budjettirahoituksena ja lopuistakin suurin osa valtion täydentävänä rahoituksena. Vaikka julkisen rahoituksen BKT-osuus on korkea, on se kaukana kansainvälisestä kärjestä. Suomen erityispiirteenä on ollut viime vuodet julkisen rahoituksen väheneminen - edes talouden kasvu ei näy investoinneissa korkeakouluihin kuten muissa Pohjoismaissa. Samaan aikaan yliopistoilta odotetaan merkittävästi enemmän esimerkiksi jatkuvan oppimisen osalta.

Lah­joi­tuk­set mah­dol­lis­ta­vat va­paan tut­ki­mus­työn

Suomalainen yliopistojen rahoitusmalli on maailman tulosorientoitunein. Ministeriön kanssa sovitaan tulostavoitteet ja budjettiraha jaetaan niiden toteutumisen perusteella yliopistojen välillä. Tulosindikaattoreihin sitomattoman rahoituksen alhainen osuus on etenkin tutkimuksen osalta koettu ongelmalliseksi jopa OECD:n toimesta. Korkeakoulupoliittiset toimet ovatkin vahvasti vaikuttaneet yliopistojen toiminnan suuntaamisiin.

Yliopistojen toiminnan taloudellinen turvaaminen ja vapaan tutkimuksen mahdollistaminen vaatii useita rahoituslähteitä. Valtion budjetista riippumattomia täydentäviä rahoituslähteitä ovat mm. EU:n tai säätiöiden rahoitukset, joiden osuuden kasvattaminen on kaikkien yliopistojen tähtäimessä. Myös lahjoitusten merkitys on huomattava.

Helsingin yliopistolle lahjoittamisella on pitkät juuret. Vanhin apurahoja jakava rahasto perustuu luutnantti Erik Ekestubben stipendiin vuodelta 1745. Rahastojen määrä on historian kuluessa lisääntynyt ja niissä olevia varoja hallitaan nykyään ammattimaisella ja vastuullisella sijoitustoiminnalla. Lahjoitusvarojen tuotolla rahoitetaan yliopiston toimintaa pääoman kasvaessa sijoituksissa.

Pie­nil­lä­kin lah­joi­tuk­sil­la on suu­ri mer­ki­tys

Lahjoitukset vaikuttavat suoraan tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun yliopistossa. Niiden suuntaaminen on usein pitkäjänteisesti tiedossa ja ne lisäävät vakautta valtionrahoituksen ollessa näinä vuosina epävarmalla pohjalla. Yliopistot hankkivat rahoitusta aktiivisesti alumneiltaan, yrityksiltä, säätiöiltä ja muilta tahoilta. Lahjoittamisen muodostuminen osaksi kulttuuriamme vaatii aikaa, mutta yhä enemmän yliopistojen merkitys ymmärretään niin suureksi, että monet tahot haluavat niitä tukea. Uudessa lahjoittamisen kulttuurissa lahjoitukset muodostavat monista puroista syntyvän suuren virran. Kulttuurin syntymistä tukee myös valtion päätös myöntää verovähennysoikeus yliopistolle annetuille lahjoituksille, yksityishenkilöiden lahjoitusten osalta 500 000 € saakka.

Lahjoitus yliopistolle on aina vastikkeeton. Lahjoittaja ei voi vaikuttaa henkilövalintoihin, opiskelijavalintoihin, opetukseen, tutkimukseen tai julkaisuihin yliopiston strategian, arvojen tai tutkimuseettisten ohjeiden vastaisesti. Yliopistolla on varainhankinnan eettiset periaatteet, joita noudatetaan tarkoin.

Lah­joi­tus­va­roil­la muu­tam­me maa­il­maa pa­rem­mak­si

Yliopistossa työskentelee noin 100 professoria tai muuta asiantuntijaa, joiden tehtävä on rahoitettu kokonaan tai osin lahjoitusvaroilla. Jo nykytasolla lahjoitusvarojen merkitys tutkimukselle ja opetukselle on merkittävä. Yhteiskunnalliset haasteet ovat kuitenkin suuria ja niiden ratkaiseminen vaatii resursseja. Tulevan toiminnan varmistamiseksi lahjoitukset ovat yliopistolle yhä tärkeämpiä.

Lahjoitusvaroilla yliopisto muuttaa maailmaa paremmaksi. Ne auttavat tutkijoita ja opiskelijoita löytämään ratkaisuja ihmiskunnan tulevaisuuden kannalta keskeisiin kysymyksiin. Lisäksi lahjoitukset synnyttävät arvokkaita yhteistyösuhteita, joista hyötyvät niin lahjoittajat, yliopisto kuin yhteiskunta laajemmin. Parhaimpaan lopputulokseen päästään useimmiten pitkäaikaisella vuorovaikutuksella, jossa lahjoittajan ajatukset ja yliopiston oma strategia avoimesti kohtaavat.

Helsingin yliopisto viettää 26.11. Lahjoita tänään –päivää, jonka teemana on tänä vuonna syöpätutkimus. Teeman parissa työskentelee yliopistossamme yli 35 professoria ja satoja muita tutkijoita. Lahjoittajien tuki auttaa heitä löytämään ratkaisuja, joista suomalainen yhteiskunta - me kaikki - hyödymme laajasti.