Yliopiston ja kaupungin keskinäistä riippuvuutta lisäävät monet globaalit megatrendit, ennen kaikkea kaupungistuminen. Sen myötä kaupungeista muodostuu globaalin talouden avaintoimijoita – ihmisten ja osaavan työvoiman, luovan ajattelukyvyn sekä liiketoiminnan ja innovaatioiden keskittymiä. Kaupungeista tulee siis entistä otollisempia ympäristöjä - myös yliopistojen näkökulmasta. Ne tarjoavat muun ohella kiinnostavia ja tärkeitä ongelmia tiedeyhteisön ratkaistavaksi ja stimuloivat uusien ajatusten syntymistä.
Yhteiskunnan kiperimpien haasteiden ratkaisijoina kaupungit ovat tulevaisuuden suunnannäyttäjiä, sillä ne ovat parhaita luovassa ja käytännönläheisessä ongelmanratkaisussa. Tämä edellyttää kaupungeilta joustavuutta, ketteryyttä ja uudistumiskykyä, joka voi nojautua vain tietoon.
Moniulotteisten ongelmien ratkaisemisessa kaupungit tarvitsevat myös yhteistyöverkostojaan, ennen kaikkea tiedeyhteisöään, joka voi tarjota kaupungin toimintaan ja kehittämiseen sytykkeitä ja uutta ymmärrystä. Tuottaessaan alueelle uutta tietoa ja osaavaa työvoimaa Helsingin yliopisto edesauttaa myös vahvan elinkeinoperustan rakentamista kaupunkiin ja pääkaupunkiseudulle. Sen merkitys on keskeinen niin kaupungin vetovoiman kuin uudistumisenkin näkökulmasta. Laadukkaat korkeakoulut ja korkeasti koulutettu väestö ovat myös kaupungin kansainvälisiä kilpailuvaltteja.
Edellä todettu alleviivaa sitä, että maailman toimivin kaupunki ei voi syntyä ilman maailman toimivinta yliopistoa. Kaupunki voi omilla toimillaan edesauttaa yliopiston menestystä ja kehitystä – ja päinvastoin. Yhteistyö Helsingin yliopiston sekä laajemmin pääkaupunkiseudun korkeakoulujen kanssa on Helsingin strateginen päämäärä, joka on tunnistettu myös kaupunkistrategiassa. On kaupungin etu, että yliopisto kukoistaa. Ja päinvastoin.
Helsingin yliopiston menestys on myös kansallisesti tärkeää, sillä se – aivan kuten maamme pääkaupungin pärjääminenkin – säteilee koko maahan. Yliopistolla menee hyvin ja sen sijoitus erilaisissa kansainvälisissä vertailuissa on usein suomalaisista yliopistoista ylivoimainen. Pääkaupunkiseutu korkeakouluineen muodostaa maassamme osaamiskeskittymän - ainutlaatuisen kriittisen massan osaamista, resursseja ja potentiaalia – jolla on kaikki mahdollisuudet onnistua kiihtyvässä globaalissa kilpailussa ja hyödyttää näin koko Suomea.
Potentiaali ja vahvuudet realisoituvat kuitenkin vain, mikäli tämän alueen kehittämiseen kohdennetaan riittävästi resursseja ja panostuksia tieteelle ja taiteelle. Onkin suotavaa, että yliopiston eikä sen enempää kaupunkien toimintaedellytyksiä nakerreta aluepoliittisilla operaatioilla tulevalla hallituskaudella. Korkea koulutustaso, osaamisen jatkuva kehittäminen sekä korkeakoulujen ja tutkimuksen rahoitus ovat olennaisia tekijöitä siinä, pärjääkö Suomi kansakuntana tulevaisuudessa. Niiden varaan rakennamme tulevan hyvinvointimme.
Vuonna 1828 Helsinkiin siirretty keisarillinen Turun Akatemia on nykyään Helsingin yliopisto. Yhteistyö yliopiston ja kaupungin välillä juontaa kuitenkin paljon pidemmälle, noin 200 vuoden taakse. Helsingin yliopistolla, siellä tehtävällä tutkimuksella ja opetuksella on ollut aina suuri merkitys suomalaisen sivistyksen ja identiteetin rakentajana sekä kaupungin ja kaupunkilaisten näkökulmasta ja näin tulee olemaan myös seuraavien satojen vuosien aikana.
Kirjoittaja on Helsingin pormestari
Tieteen puolustajat –kirjoitussarjassa ihmiset kuvailevat tutkimuksen ja siihen perustuvan opetuksen merkitystä omasta näkökulmastaan. Tutustu muihin kirjoituksiin Siksitiede-sivulla (skrollaa alas).