Helsingin yliopistossa on satoja apurahatutkijoita, jotka tekevät väitöskirjaa tai post-doc -tutkimusta henkilökohtaisilla apurahoilla. Henkilökohtaiset apurahat suomalaisilta ja ulkomaisilta säätiöiltä ovat merkittävä rahoitusvaihtoehto. Apurahan saaminen on aina myös akateeminen meriitti.
Apurahatutkijoiden asema ja sen parantaminen on ollut kestoaihe yliopistoja koskevassa keskustelussa. Helsingin yliopisto on vuoden aikana tehnyt yhteistyötä apurahatutkijoiden edustajien, tutkimusta rahoittavien säätiöiden sekä Säätiöt ja rahastot ry:n kanssa ja työstänyt mallia apurahatutkijan sopimuksesta. Sopimus tarjoaa lukuisia konkreettisia parannuksia apurahatutkijan arkeen.
– Kannustamme kaikkia apurahansaajia tekemään apurahatutkijan sopimuksen yliopiston kanssa, sanoo tutkimuksesta vastaava vararehtori Paula Eerola.
Yksi merkittävimmistä muutoksista on se, että apurahatutkijasopimuksen tehneet eivät jatkossa enää maksa yliopistolle työhuonekorvausta. Tällä hetkellä noin 420:lla apurahatutkijalla on työtila yliopistolla.
– Tieteen tulevaisuus on aloittavissa tieteen tekijöissä. On tärkeää, että yliopisto tukee ja ottaa osaksi yliopistoyhteisöä myös apurahatutkijat, kertoo Eerola.
Apurahatutkijat vahvemmin osaksi yliopistoyhteisöä
Apurahatutkijan sopimuksen solminut saa tutkijan Research portal -sivuston käyttöönsä, vaikka valmistuisi ja opinto-oikeus yliopistossa loppuisi. Sopimuksen tehneet ovat mukana myös Helsingin yliopiston www-sivujen asiantuntijahaussa ja yliopiston sähköpostilistoilla, ja lisäksi heillä on käyttöoikeudet sähköisiin työryhmäalueisiin. He voivat osallistua yliopiston henkilöstökoulutukseen ja heillä on myös äänioikeus yliopiston hallintovaaleissa. Apurahatutkijasopimuksen tehneet post doc -tutkijat voivat tarkistuttaa tieteelliset artikkelit maksutta kielipalveluissa.
Myös uusien esihenkilöiden perehdytyksessä huomioidaan apurahatutkijuuden erityiskysymykset ja varmistetaan esihenkilöiden tietoisuus näistä. Lisäksi apurahatutkijoille kohdennettua viestintää kehitetään tulevaisuudessa edelleen.
– Kaiken kaikkiaan apurahatutkijan sopimuksen tavoitteena on, että apurahalla tutkimusta tekevät olisivat meillä tiiviimmin osana yliopistoyhteisöä, summaa Eerola.
Säätiöt tukevat apurahatutkijoiden työtä monin tavoin
Yliopistojen ja säätiöiden yhteinen tavoite on tukea tutkijoiden työtä ja tieteen edistymistä. Apurahatutkijan sopimus on erinomainen väline tähän.
– Säätiöt ovat yrittäneet yhdessä eri yliopistojen kanssa löytää parhaita toimintatapoja, joilla tukea tutkijoita eri ura- ja elämänvaiheissa, kertoo Säätiöt ja rahastot ry:n toimitusjohtaja Liisa Suvikumpu.
Säätiöitä kiinnostaa niiden rahoituksella työskentelevien hyvinvointi. Kestävyyteen kuuluu sosiaalinen vastuu. Hyvät työskentelyedellytykset takaavat osaltaan myös säätiörahoituksen vaikuttavuuden. Moni säätiö tarjoaakin omille apurahansaajilleen rahoituksen lisäksi myös muuta tukea vertaistapahtumista työtiloihin. Tärkeää on esimerkiksi apurahanhakijoiden neuvonta aivan käytännön asioissa kuten Mela-vakuutuksissa ja verotuksessa.
– Eniten säätiöiltä toivotaan maksuttomia kokoustiloja, näkyvyyttä, terveydenhuoltoa ja verkostoja, kertoo Koneen Säätiön tiedejohtaja Kalle Korhonen.
Apurahansaajien tukeminen on säätiöiden ydintä, ja työ apurahansaajien aseman ja työskentelyedellytysten puolesta jatkuu.