Voiko terroristiin samastua? Kirjallisuus tuo terrorismiin näkökulman, joka on suljettu pois muusta keskustelusta

Kirjallisuuden professori Kai Mikkonen tutkii 1800-luvun kirjallisuutta. Sillä on annettavaa 2020-luvun yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Mitä tut­kit? 

Olen kirjallisuudentutkija. Erityisalojani ovat englannin- ja ranskankielinen 1800-luvun ja 1900-luvun alun kirjallisuus, sanoja ja kuvia yhdistävät teokset kuten kuvakirjat ja sarjakuvat, matkakirjallisuuden ja fiktion suhde sekä kerronnan ja kirjallisuuden tulkinnan teoriat.    

Mi­hin ja mi­ten tut­ki­muk­se­si aihe vai­kut­taa? 

Viime aikoina olen tutkinut kirjallisuuden ja terrorismin suhdetta 1800-luvulta nykypäivään. Erityisesti tutkin asiaa sellaisissa teoksissa, joissa terroristeja kuvataan myös ymmärtävistä ja myötätuntoisista näkökulmista ja joissa tarjotaan lukijalle empatian ja sympatian mahdollisuutta. Empatia tarkoittaa kykyä kuvitella, mitä toinen voisi tuntea, ja sympatia kykyä tuntea jotain toisen puolesta tai toista kohtaan. Tutkimus syventyy terroristiin kohdistuvan myötätunnon moraalisiin ja poliittisiin ulottuvuuksiin. Tätä kautta se pyrkii luomaan yhteyksiä kaunokirjallisuuden ja laajemman yhteiskunnallisen terrorismikeskustelun välille.

Keskeinen lähtökohta on, että kun kaunokirjallisuus kuvaa moraalisesti arveluttavan myötätunnon mahdollisuuksia, se heijastelee ja tutkii näkökulmia, jotka on suljettu pois muusta keskustelusta. Terrorismin vastaiselle taistelulle tästä ei ole suoranaista hyötyä, mutta tutkimus avaa terroritekoihin liittyvän empatian ja sympatian kokemuksen moniulotteisuutta toisella tavalla kuin poliittisen väkivallan tutkimus yleensä.

Mikä alal­la­si ins­pi­roi si­nua eri­tyi­ses­ti juu­ri nyt? 

Olen kiinnostunut uusista tavoista tutkia kerronnan keinojen ja käytäntöjen historiaa 1800-luvulla ja sitä varhaisemmassa eurooppalaisessa kirjallisuudessa. Minua kiinnostaa myös uusi fiktiivisiä henkilöhahmoja koskeva tutkimus, joka tarkastelee hahmoja moniulotteisesti niin, että se ottaa huomioon sekä hahmojen todenkaltaisuuden että niiden monet tehtävät kaunokirjallisen teoksen osana.

Medioidenvälisen kerronnan teoria on kehittynyt viime aikoina niin, että voimme esittää yhä mielekkäämpiä kysymyksiä kertomuksen ja esitysvälineen suhteesta sekä kertomusten versioinnista eri esitysmuodoissa. Miten esimerkiksi romaanit muuttuvat elokuviksi, miten sarjakuvat versioivat kaunokirjallisuutta tai mitä tapahtuu kerronnalle äänikirjoissa?

Innostavaa on myös seurata, miten korpusanalyysin tuottama data isoista historiallisista kirjallisuusaineistoista muuttaa perinteisen tutkimuksen kysymyksenasetteluita ja rajaa selitysmalleja.  

Kai Mikkonen on yleisen kirjallisuustieteen professori humanistisessa tiedekunnassa.

Katso Kai Mikkosen uuden professorin juhlaluento 25.5.2021 YouTubessa.  

Tutustu muihin uusiin professoreihin.

Kai Mikkonen.

Kai Mikkonen

Yleisen kirjallisuustieteen professori