Vampyyrisarjojen faniyhteisöillä voi olla elämää muuttava voima

Nykykulttuurissa uskonnolliset instituutiot, kuten kirkko, ovat menettäneet vaikutustaan ihmisten arkeen. Vastauksia elämän suuriin kysymyksiin etsitään esimerkiksi populaarikulttuurista. Fanit voivat käyttää televisiosarjaa uskonnollisen kertomuksen tapaan.

– Viime aikoina mediassa on keskusteltu siitä, että todellisen maailman moninaisuuden tulisi näkyä populaarikulttuurissa ja sen sankarihahmoissa. Tutkimukseni osoittaa, että populaarikulttuurin sankarihahmoja käytetään arjessa esimerkkeinä siitä, miten voi ja tulee toimia, Minja Blom kertoo.

Blom on tutkinut väitöskirjassaan myyttejä ja yhteisöllisiä rituaaleja vampyyrisarjojen Buffy vampyyrintappaja, Vampyyripäiväkirjat ja True Blood faniudessa. Aineisto on kerätty verkkoetnografian metodilla hyödyntäen fanien omia keskusteluja internetin fanifoorumeilla.

Naissankarit tarjoavat vahvan esikuvan

– Uskontotieteessä myytti tarkoittaa kertomusta, jonka yhteisö kokee tärkeäksi. Myytin avulla ilmaistaan ja välitetään eteenpäin yhteisön näkemyksiä siitä, millainen on todellisuus, mikä on hyvää ja pahaa ja miten ihmisten pitäisi elää. Vampyyrisarjojen koetaan kertovan metaforien kautta jotain olennaista todellisuudesta ja tarjoavan sankaritarinoiden kautta esimerkkejä siitä, kuinka tulisi elää hyvää elämää.

Yhteiskunnan ulkopuolisia edustavat vampyyrit ovat toimineet keinona samastua syrjinnän kohteisiin ja pohtia vähemmistöjen asemaa yhteiskunnassa.

Fanit ovat kokeneet saaneensa voimavaroja arkeensa naispuolisista sankareista, jotka murtavat pitkää miehistä sankariperinnettä. Fanit ovat samastuneet myös sankareiden kokemiin vastoinkäymisiin ja löytänet niistä yhtäläisyyksiä omaan elämään.

– Esimerkiksi monet naiset kokivat saavansa rohkeutta Buffy vampyyrintappaja -sarjan vahvasta päähenkilöstä ja tukeutuivat arjessaan hänen esimerkkiinsä, Blom kertoo.

Sarja ja sen faniyhteisö auttavat kriiseissä

Yhteisöllisyys, toisten kanssa jaetut kokemukset sekä tunne siirtymisestä arjen ulkopuo­lelle yhdistävät sekä fanitoimintaa että uskonnollisia rituaaleja.

– Vampyyrisarjojen katseluun liittyy rituaalisia tapoja, joilla mahdollistetaan rauhallinen katseluhetki ja kokemus arjesta irtautumisesta. Esimerkiksi aviomies voi vahtia katselun ajan lapsia, muut laitteet suljetaan tai sarjaa katsotaan yhdessä ystävän kanssa.

Fanit muodostavat yhteisöjä internetissä, ja osa luo lähipiirin faniyhteisöjä ystävien ja perheenjäsenten kanssa.

– Fanirituaaleihin liittyvät myös kertomukset sarjan elämää muuttavasta voimasta. Ne ovat tarinoita fanien elämän käännekohdista kuten uuden uran löytymisestä mutta myös selviytymisestä esimerkiksi vakavasta sairaudesta tai perheväkivallasta. Kertomuksista käy ilmi, kuinka fanit ovat kokeneet saavansa sarjoista ja toisista faneista tukea ja lohtua sekä voimavaroja arjen haasteisiin.

Faniuden ja nykyuskonnollisuuden yhteys

Minja Blomin tutkimuksessa toistuvat käsitteet myytti ja rituaali.

– Muodostin faniuden myyttimallin ja fanirituaalien mallin kuvaamaan vampyyrisarjojen faniudessa ilmeneviä yhteyksiä uskonnollisiin myytteihin ja rituaaleihin. Mallit tuovat esiin selkeitä yhteyksiä faniuden ja nykyuskonnollisuuden välillä. Ne korostavat näiden ilmiöiden samankaltaista roolia nykytodellisuudessamme, jossa henkilökohtaiset elämänvalinnat ovat merkityksellisiä.

Fanius voi toimia keinona kokea osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ymmär­tää maailmaa ja itseään.

– Vampyyrisarjojen faniuden avulla ihmiset pohtivat arvojaan, rakentavat kuvaa todellisuudesta ja valitsevat sankareita esikuvikseen. Populaarikulttuurin merkitys ihmisille on viihdettä laajempi.

Väitöksen tiedot

Seuraa väitöstilaisuutta Zoomissa

Minja Blom väittelee 10.4.2021 kello 10 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Fanius muutti elämäni - Myytit ja yhteisölliset fanirituaalit televisiosarjojen Buffy vampyyrintappaja, True Blood ja Vampyyripäiväkirjat faniudessa".

Vastaväittäjänä on dosentti Sofia Sjö, Åbo Akademi, ja kustoksena on apulaisprofessori Katja Valaskivi.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.

Väittelijän yhteystiedot

Minja Blom
minja.blom@helsinki.fi