Fonetiikantutkija, professori Martti Vainion johtama Digitaalinen kielitypologia -tutkimushanke sai reilun miljoonan euron hankerahoituksen Suomen Akatemian Digitaaliset ihmistieteet -haussa, joka kuuluu Akatemian strategisen tutkimuksen neuvoston ohjelmaan.
Vainion projektin ajatus on tuottaa tietokonepohjainen järjestelmä, jolla voi automaattisesti arvioida minkä tahansa kielijoukon tai kieliperheen välisiä rakenteellisia suhteita — kunhan käsillä on kieli- ja puhedataa tutkittavilla kielillä. Tutkimustyökalut ovat siis kieliriippumattomia.
Ammoiset kielikontaktit esiin
Uusien välineiden lisäksi hanke syventyy ihmiskunnan kielihistoriaan.
Tutkijat vertailevat uralilaisia kieliä muihin, maantieteellisen sijainnin ja kielikontaktien historian kannalta kiinnostaviin kieliin. Suomen ja unkarin tapaisten jo perusteellisesti tutkittujen kielten lisäksi analysoitavana ovat paljon huonommin tunnetut nganasani sekä tundra- ja metsänenetsi.
‒ Nämä samojedikielet ovat sukua sekä suomelle että unkarille, mutta eri tavoin, mikä tekee tutkimuksesta kiinnostavaa, Vainio sanoo.
Keinopuheen tutkimisen huipulla
Projektissa kehitetään myös puheteknologiaa uhanalaisille kielille.
Kielten sanastoja on vertailtu paljon mutta rakenteita vähemmän. Vielä vähemmän on tutkittu kielten prosodiaa eli painotusta, ajoitusta ja puhemelodiaa. Automaattinen prosodisten rakenteiden tuottaminen on suuri osa projektia.
‒ Työkalumme ovat paljolti lähtöisin puhesynteesin eli puheen keinotekoisen mallintamisen tutkimuksesta, jossa ryhmämme on tärkeimpiä maailmassa. Hankkeen osana tuotammekin kohteena oleville kielille puhesynteesijärjestelmät, Vainio kertoo.
Foneetikkojen lisäksi urakkaan osallistuu asiantuntijoita kielitieteestä ja tietojenkäsittelytieteestä, muiden muassa professorit Hannu Toivonen Kumpulan luonnontiedekampukselta ja professori Markku Turunen kumppaniyliopistosta, Tampereelta, informaatiotieteiden yksiköstä.
Syytä nostaa juhlamalja
Moni muukin Helsingin yliopiston tutkija pääsi juhlimaan, kun Akatemia viime viikolla 10.11. julkisti listan tukea saaneista digitaalisten ihmistieteiden hankkeista.
Helsinki Challenge -kilpailutiimin ympärille rakentuva, professori Jussi Pakkasvirran johtama Kansakunnan mielenliikkeet sosiaalisessa mediassa -hanke sai niin ikään miljoonarahoituksen. Projekti on monen yliopiston yhteisponnistus ja sen tutkimuskohteena on Suomi24-foorumin keskustelut.
Pienempiä rahoituksia saatiin hankkeisiin Tekstin ja rakenteisen tiedon yhdistäminen kielenmuutoksen sosiolingvistisessä tutkimuksessa, Digitaalinen historiantutkimus ja julkisuuden muutos Suomessa 1640–1910 sekä Internetin keskustelupalstojen tilastollinen mallinnus.