Maailman uskontoperinteisiin liittyy hyvin erilaisia näkemyksiä ihmisruumiista. Ihminen on kuolevainen, siksi hänen ruumiinsa muuttuu koko elämän ajan. Lapsen ruumis kasvaa ja vahvistuu, vanhuksen heikkenee vaivihkaa: näiden väliin sijoittuu aika, jolloin ruumiin suorituskyky on tavallisesti parhaimmillaan.
Kristillinen perinne, antiikin filosofikoulut ja maailman uskontoperinteet tuntevat monia tapoja, joilla kuolevainen ihminen voi harjoittaa itseään tuonpuoleista ajatellen tai päästäkseen johonkin henkiseen päämäärään.
− Liikunnasta on usein nähty olevan myös tämänpuoleista hyötyä. Askeetti karaisee ruumistaan, tyhjentää mielensä ja puhdistaa sielunsa. Hän keskittyy ja tähtää korkealle, tutkija Joona Salminen kirjoittaa Teologia.fi:n Terve tosi ruumis! Ruumiillinen uskonto ja hengellinen urheilu -numeron pääkirjoituksessa.
Teemanumeron artikkelit sivuavat henkisen ja ruumiillisen liitoskohtia ja avaavat näkymiä niin joogaan kuin kehonrakennukseen, urheilun luonteeseen, asketismiin ja urheilukilpailuihin.
Miten islam vaikuttaa urheiluun? Mitä kisapappi tekee? Miksi jalkapallo rinnastetaan uskontoon? Mikä tekee pyhimyksistä atleettisia? Urheilukentällä piispa voi taklata Putinin, fanitus voi muuttua etniseksi tai kansalliseksi ylemmyydentunnoksi ja kilpailut voidaan politisoida.
Terve tosi ruumis! Ruumiillinen uskonto ja hengellinen urheilu -teeman myötä Teologia.fi starttaa kisa- ja kesäkauteen. Toivotamme lukijoille miellyttäviä hetkiä teeman parissa.
Teologia.fi-palvelua ylläpitävät Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta, Fakulteten för humaniora, psykologi och teologi vid Åbo Akademi sekä Itä-Suomen yliopiston teologian osasto. Sivustolla julkaistaan suomalaista teologista tutkimusta ja teologisia puheenaiheita esittelevää materiaalia vuosittain kolmen eri teeman kautta.