Valeuutiset eivät ole vain nykyajan vitsaus, vaan niillä on yllättävän pitkä historia. Muinaiset suurkuninkaat, kuten babylonialainen Nabonidus tai persialaishallitsijat Kyyros Suuri ja Dareios, ovat aina pyrkineet esittämään asiat itselleen edullisessa valossa. Kuninkaat eivät kuitenkaan olleet ainoita, jotka jättivät jälkeensä elämästään kertovia tekstejä. Myös tavallisten ihmisten arjesta on säilynyt dokumentteja kuten avioliittosopimuksia ja orjien myyntisopimuksia – sillä myös tavallisen ihmisen kohtalona saattoi olla orjuus. Muinaiset tekstit tarjoavat nykylukijalle pieniä välähdyksiä muinoin eläneiden ihmisten elämään ja ajatteluun – ja varsin usein toiveajatteluun.
Suomen Eksegeettisen Seuran tuorein julkaisu, Joanna Töyräänvuoren ja Kirsi Valkaman toimittama käännöskokoelma Tekstejä babylonialais- ja persialaisajan Lähi-idästä on juuri tullut painosta. Muhkea 424 sivuinen kirja on yksi tämän vuoden jäsenkirjoista ja sitä on saatavissa Tiedekirjasta lokakuun lopussa. Kirja on kokoelma suomennoksia historiallisesti kiinnostavista teksteistä Babylonin hovista 500-luvulta eaa. aina Aleksanteri Suuren valloituksiin asti. Kirjaan on käännetty useilla muinaiskielillä kirjoitettuja tekstejä Egyptistä Kreikkaan, Anatoliasta Mesopotamiaan ja Levantin alueelta aina Italian Etruriaan saakka. Niiden kautta lukija pystyy ymmärtämään paremmin sitä maailmaa, jossa Juudan kuningaskunnan asukkaat elivät Jerusalemin tuhon jälkeen vuonna 587/586 eaa.
Suomen Eksegeettinen Seura julkaisi vuonna 2014 Juha Pakkalan toimittaman käännöskokoelman Tekstejä rautakauden Levantista. Kokoelmaa varten joukko Vanhan testamentin ja assyriologian tutkijoita suomensi rautakaudelle (1200–586 eaa.) ajoittuvia tekstejä, jotka kytkeytyvät Vanhan testamentin maailmaan tai tuovat uusia näkökulmia sen teksteihin. Kirjaa koottaessa päätettiin, että tekstit valitaan tietyltä ajanjaksolta, koska kiinnostavia tekstejä on niin paljon. Suomenkielisille lukijoille haluttiin esitellä käännöksinä keskeisiä tekstejä sillä ajatuksella, että kiinnostuneet voivat laajentaa tietämystään kansainvälisten tekstijulkaisujen parissa. Teos suunniteltiin sekä opiskelijoiden että historiasta kiinnostuneiden harrastajien käyttöön ja samaa periaatetta on noudatettu myös juuri julkaistussa teoksessa.
Jo rautakauden tekstejä käännettäessä päätettiin, että työtä jatketaan myöhemmin persialaisajan (550–330 eaa.) tekstien parissa. Haasteeksi kuitenkin muodostui tekstien rajaaminen. Vanhan testamentin ja varhaisen juutalaisuuden muotoutumisen ymmärtämisen kannalta keskeisiä tekstejä on löytynyt ympäri Lähi-itää ja Egyptiä, ei vain Levantin (eli nykyisen Syyrian, Libanonin, Israel-Palestiinan ja Jordanian) alueelta, ja usealla eri kielellä sekä kirjoitusjärjestelmällä kirjoitettuna. Uusia tekstejä myös löydetään arkeologisilta kaivauksilta ja julkaistaan jatkuvasti. Mukaan päätettiin ottaa keskeisimmät tekstit koko Lähi-idän alueelta, mukaan lukien Egypti, sekä joitain tekstejä Välimeren pohjoispuolelta, nykyisten Italian, Kreikan ja Turkin alueilta. Tekstit eivät rajoitu ainoastaan persialaisaikaan, vaan lisäksi käännettiin myös sellaisia babylonialaisaikaisia tekstejä 600-luvun lopusta ja 500-luvulta, joita edellisessä käännöskokoelmassa ei ollut mukana, mutta jotka liittyvät Juudan kuningaskunnan loppuvaiheisiin ja Jerusalemin tuhon jälkeisen juudalaisyhteisön elämään. Lisäksi käännettiin muutamia hellenistisen ajan tekstejä, jotka ilmentävät kuinka varhaisemmat traditiot ovat osittain säilyneet ja osittain mukautuneet uusiin olosuhteisiin.
Teksteissä esiintyvät uskonnolliset traditiot edustavat samanlaisia tapoja, joita tunnetaan Vanhasta testamentista. Teksteistä löytyy vastaus moniin kiinnostaviin kysymyksiin, kuten: Mitä ruokatarvikkeita Juudan viimeiselle kuninkaalle annettiin Babylonian hovissa? Miten juudalaiset sotilaat viettivät aikaansa egyptiläisessä sotilassiirtokunnassa? Minkälaisen lopun joukko Samarian yläluokan jäseniä koki erämaan luolassa? Mihin haluttiin rakentaa Jahvelle uusi temppeli? Mitä Aleksanteri Suuren pojalle kävi tämän kuoleman jälkeen?
Suomalainen lukija pääsee nyt lukemaan selvällä suomen kielellä mitä vangitut kuninkaat saivat ruoakseen Nebukadnessarin palatsissa, kuinka Elefantinen juudalaiset anoivat rahoitusta temppelinsä jälleenrakentamiseen, mikä oli samarialaisen orjanomistajan saastainen loppu (juonipaljastus: löytyi lepakonulosteen alta Wadi Daliyehista).
Tekstien kääntäjät ovat joukko etulinjan suomalaisia muinaisen Lähi-idän ja Raamatun tutkijoita, joista osa työskentelee Muinaisen Lähi-idän imperiumit huippuyksikössä: PhD Tero Alstola, TM Lauri Laine, prof. Martti Nissinen, dos. TT Juha Pakkala, TT Esko Siljanen, apul. prof. FT Saana Svärd, TT Timo Tekoniemi, TM Miika Tucker, TT Joanna Töyräänvuori, TT Kirsi Valkama ja dos. TT Anssi Voitila.