Syrjäytymisvaarassa olevaa nuorta on kuunneltava enemmän niin Pohjoismaissa kuin Etelä-Afrikassa

Professori Auli Vähäkankaan mielestä syrjäytymisvaarassa olevan nuoren ääntä on kuultava ja osaamista huomioitava, oli kyseessä sitten pohjoismainen hyvinvointivaltio tai afrikkalainen pienemmän sosiaaliturvan maa.

Käytännöllisen teologian professori Auli Vähäkangas on lähes kymmenen vuoden ajan tutkinut kollegoineen suomalaisten, norjalaisten ja eteläafrikkalaisten nuorten syrjäytymistä monitieteisessä YOMA-hankkeessa (Youth at the Margins), jonka päätteeksi julkaistiin kirja Stuck in the margins? Young people and faith-based organisations in South African and Nordic localities.

–Tutkimuksemme osoitti, että nuoret jäävät usein ulkopuolelle tai heidät jätetään huomiotta, Vähäkangas kertoo.

Havainto innoitti teologian, sosiologian ja kasvatustieteen tutkijoita keskittymään uudelleen nuorten elämän todellisuuteen, kokemuksiin ja näkökulmiin ja tarkastelemaan samalla uskonnollisten järjestöjen roolia syrjäytyneiksi leimattujen nuorten elämässä.

YOMA-hankkeessa verrattiin eroja syrjäytyneiden nuorten elämässä Suomessa, Norjassa ja Etelä-Afrikassa. Tutkimuksella on Vähäkankaan mukaan maailmanlaajuista merkitystä, sillä se on ensimmäinen merkittävä kansainvälinen hanke aiheesta ja siinä tarkasteltiin nuorten syrjäytymistä uskonnollisten organisaatioiden näkökulmasta.

– Uutta tutkimuksessa on uskonto ja kehitys, uskonto ja hyvinvointi ja näiden yhdistäminen nuorisotutkimukseen, Vähäkangas toteaa.

Nuorten näkemykset ja kokemukset huomion kohteina

Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret olivat hyvin eri tilanteissa.  Suomessa ja Norjassa heitä auttoi hyvinvointivaltio, lisätukea he saivat kirkon diakonia- ja nuorisotyöstä, Etelä-Afrikassa auttavana kätenä toimivat uskonnolliset järjestöt. Etelä-Afrikassa uskonnolliset yhteisöt olivat lähempänä nuoria, mutta heidän tilanteensa oli huonompi, sillä maan talous on heikko ja yksinhuoltajia lapsineen on paljon jo tutkittujen nuorten aikuisten ikäluokassa.

– Missään maassa ei hyödynnetty nuorten osaamista riittävästi, ongelmana oli se, että nuoria ei ollut mukana jo siinä vaiheessa, kun tutkimusasetelmaa suunniteltiin, Vähäkangas toteaa. – Nuorten ääni on saatava kuuluviin.

Vähäkangas kollegoineen tutki nuorten kokemusta saamastaan tuesta uskonnollisilta yhteisöiltä.

– Ne nuoret, jotka kuuluivat tiettyyn uskonnolliseen yhteisöön tai olivat lähellä sitä, kokivat saaneensa enemmän tukea. Kun taas nuoret, jotka eivät olleet lainkaan uskonnollisia, kokivat, etteivät itse eivätkä muutkaan nuoret saa yhteisöistä mitään tukea omaan tilanteeseensa.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että useaan kertaan marginaaliin ajautuneet eli esimerkiksi työttömyyden ja maahanmuuton kautta syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsivat enemmän tukea elämäänsä kuin vain yhden haasteen kanssa elävät.

Teologisen tiedekunnan Afrikka-tutkimus vahvistuu

Teologisessa tiedekunnassa on perinteisesti ollut paljon Afrikka-yhteistyötä. Professori Vähäkankaan mukaan vanhoja kumppanuuksia vahvistetaan ja uusia verkostoja luodaan. Tähän luo hyvän pohjan myös keskustakampuksen Afrikka-tutkimuksen verkosto AfriStadi.

Tiedekunnan Afrikka-strategia perustuu Helsingin yliopiston Afrikka-ohjelmaan.  Tiedekuntaan kutsutaan vierailemaan nuorempia afrikkalaisia tutkijoita Afrikan maista, eikä enää yksipuolisesti lähdetä itse afrikkalaisiin yliopistoihin. Tutkimusta halutaan tehdä afrikkalaisten kanssa, ei heitä varten.  

Syitä Afrikka-tutkimuksen vahvistamiseen on useita.

Suomesta on viimeisten vuosikymmenten aikana tullut entistä monikulttuurisempi. Afrikan mailla on pitkä monikulttuurinen ja uskontojen kohtaamisen ja konfliktien historia, josta saatu tietotaito voi hyödyttää suomalaisia tutkijoita ja yhteiskuntaa. Islam Afrikassa on vahva ja tietoutta siitä on lisättävä. Lisäksi kontekstuaaliselle teologialle, jonka mukaan kaikki teologia on sidoksissa kulttuuriin, aikaan, kieleen ja käytäntöön, ja sen tuntemukselle on Suomessa tarvetta. Monet afrikkalaiset teologit ja yliopistot ovat kunnostautuneet juuri kontekstuaalisen teologian kehittäjinä. Myös kristinusko on kehittynyt globaalisti ja sen kannattajien määrä kasvaa voimakkaasti eteläisellä pallonpuoliskolla, erityisesti Afrikassa. Tällä on merkityksensä myös Euroopan ja Suomen tilanteeseen.

Teologinen tiedekunta hyödyntää omia ja Helsingin yliopiston solmimia yhteistyösopimuksia.

Lue lisää Helsingin yliopiston Afrikka-yhteistyöstä.

Auli
Vähäkangas
professori
Käytännöllinen teologia
Tieteenala Teologia