Lounais-Amazonian geometriset maakaivanteet ovat herättäneet runsaasti mielenkiintoa tiedeyhteisön, median ja suuren yleisön keskuudessa. Maakaivanteiden merkitystä ovat olleet viime vuosina selvittämässä useat kansainväliset tutkimusryhmät.
Ainutlaatuiset muinaisjäännöskohteet ovat saaneet nimen Acren geoglyfit, sillä valtaosa niistä sijaitsee Brasilian Acren osavaltion alueella. Kohteita on rekisteröity jo lähes 500 kappaletta, ja ne ovat päässeet Unescon maailmanperintökohteiden aielistalle.
Maakaivanteet on ajoitettu vuosille 250 eaa. – 1300 jaa. Ne muodostavat geometrisiä kuvioita kuten neliöitä, ympyröitä, U-muotoja, ellipsejä ja kahdeksankulmioita. Kaivanteet voivat olla usean metrin syvyisiä ja laajuudeltaan useita satoja neliömetrejä.
Kaivanteiden geometristen muotojen kautta kommunikoitiin ympäristön olentojen kanssa
Pirjo Kristiina Virtasen ja Sanna Saunaluoman tutkimus osoittaa, että geometriset kaivannot olivat aikoinaan tärkeitä rituaalipaikkoja. Kaivantojen muotojen avulla yhteisöjen jäsenet kommunikoivat erilaisten ympäristön olentojen, kuten eläinten, taivaankappaleiden ja esi-isien kanssa. Näin osoitettiin jatkuvasti ihmiselämän olevan yhteydessä edellisiin sukupolviin ja luonnonympäristöön.
Geometriset maakaivannekohteet olivat tärkeitä erityisessä asemassa ja tietyissä elämänvaiheissa oleville yhteisön jäsenille. Erilaiset geometriset kuviot toimivat ”ovina” ja ”polkuina”, joiden avulla voitiin olla vuorovaikutuksissa ympäristön erilaisten olentojen kanssa sekä saada niiltä tietoa ja voimaa. Olennaista näille yhteisöille oli visualisoida ja ymmärtää elämä suhteessa muihin olentoihin.
Nykyiset alkuperäisasukkaat vaalivat yhä ympäristöarvoja
Eläinten ominaispiirteiden inspiroimat geometriset kuviot materialisoivat edelleen Amazonian alkuperäiskansojen ajattelua. Tämä näkyy myös alkuperäiskansojen keramiikassa, koruissa, kankaissa ja nykytaiteessa. Geometriset kuviot voivat antaa ihmisille tavoiteltavia ominaisuuksia ja kykyjä, kuten hedelmällisyyttä, kestävyyttä, tietoa ja valtaa.
Acren nykyiset alkuperäisasukkaat pitävät yhä maavallikohteita pyhinä yhteisön arvoista muistuttavina paikkoina ja – toisin kuin alueen muut brasilialaiset asukkaat – välttävät käyttämästä kohteita asumiseen tai maanviljelyyn. Näin ollen he omalla tavallaan suojelevat ainutlaatuisia muinaisjäännöksiä.
Alkuperäiskansojen ymmärryksen ja arkeologian näkökulma
Helsingin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen on tehnyt Brasilian Acren alueella pitkään tutkimusta alkuperäiskansojen kanssa. Amazonian arkeologiaan erikoistunut Sanna Saunaluoma, post doc -tutkija São Paulon yliopistossa, on tehnyt väitöskirjansa Acren maakaivannekohteista.
Virtasen ja Saunaluoman American Anthropologist -lehdessä (119[4], 2017) julkaistava artikkeli (nyt in early view -vaiheessa) tutkii ennen kolonialismin aikaa rakennettuja geometrisiä kaivantoja alkuperäiskansojen ymmärryksen sekä arkeologisen tutkimuksen näkökulmasta.
Kuva: Jaco Sa ja Seu Chiquinho -kohteiden ympyrän ja neliön muotoisia maakaivanteita. Geometristen kuvien avulla ihmiset pyrkivät vahvistamaan tietämystä ja valtaa.
Lisätietoja
Helsingin yliopiston alkuperäiskansatutkimuksen apulaisprofessori Pirjo Kristiina Virtanen, puhelin +358 50 318 2400, pirjo.virtanen@helsinki.fi, Twitter: @PK_Virtanen