Raija Rymin-Nevanlinna opiskeli venäjää ja tšekkiä Helsingin yliopistossa. Hän oli epäilemättä kielinero. Vaikka suomi oli hänen äidinkielensä, hän kadotti sen lähes tyystin sotalapsivuosina Ruotsissa. Palattuaan Suomeen hän kävi ruotsinkielisen koulun, mutta suomen kielen taidotkin hän omaksui uudelleen nopeasti. Ranskaa ja englantia hän myös osasi.
Rymin-Nevanlinna toimi Suomalaisen Yhteiskoulun venäjän kielen lehtorina 33 vuotta (1967-2000). Tämän päätyönsä ohessa hän työskenteli venäjän tulkkina ja yksityisopettajana sekä käänsi venäläistä kirjallisuutta suomeksi. Erityisesti nykyrunous oli hänen sydäntään lähellä.
Helsingin yliopiston alumnina hän teki testamenttilahjoituksen venäläisen kirjallisuuden ja kääntämisen tukemiseksi. Raija Rymin-Nevanlinna oli lähtöisin vaatimattomista oloista, mutta hän kartutti omaisuutensa työn teolla ja säästäväisyydellä.
Raija Rymin Nevanlinnalla ja hänen puolisollaan Jorma Nevanlinnalla oli keskinäinen testamentti, mutta Rymin-Nevanlinnan kuoleman jälkeen Jorma Nevanlinna luopui käyttöoikeudestaan Helsingin yliopiston hyväksi ja myötävaikutti näin merkittävästi siihen, että lahjoituksen tuotto tuli käyttöön jo vuonna 2012. Pääoma on 650 000 euroa ja siitä jaetaan vuosittain stipendeinä 27 000 euroa.
Tukea opiskelijoille, tutkimukselle ja kääntämiseen
Venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttusen mukaan Raija Rymin-Nevanlinnan testamenttilahjoituksen tuotolla on tuettu Venäjän kielen ja kirjallisuuden opiskelijoita.
– Rahastosta on jaettu vuosittain gradustipendejä Venäjän kielen ja kirjallisuuden opiskelijoille, apurahoja väitöskirjatutkijoille sekä matkatukea venäläisen kirjallisuuden ja sen kääntämisen tutkimukseen liittyen. Opiskelijat ovat saattaneet tätä kautta osallistua kaunokirjalliseen käännöstyöhön ja tieteelliseen julkaisutoimintaan, mikä on tukenut myös heidän integroitumistaan tieteenalan tutkimukseen.
Myös tutkimusta on tuettu
– Venäläisen kirjallisuuden ajankohtainen suomennoshistorian tutkimus hyödyntää digitaalisen humanismin uusia välineitä, joiden avulla saamme aiempaa tarkempaa kokonaiskuvaa kansallisesti merkittävistä kirjallisuushistoriallisista kysymyksistä. Lisäksi yhteistyössä Tampereen yliopiston kanssa on toteutettu kaunokirjallisten tekstien kielen vertailuun soveltuva rinnakkaiskorpus, kertoo Huttunen.
Raija Rymin-Nevanlinnan testamenttilahjoituksen hengen mukaisesti rahaston jakovaraa käytetään venäläisen kirjallisuuden kääntämisen tukemiseen ja kääntäjien palkitsemiseen.
– Tekeillä on venäläisen nykyrunouden ainutlaatuinen antologia, jota valmistelee palkittu runoilija ja kääntäjä Pauli Tapio, kertoo professori Huttunen.
Rahaston tuella on myös kutsuttu Suomeen kuuluisia venäläisiä kirjailijoita ja tutkijoita ja järjestetty alan seminaareja.
– Venäläisen kirjallisuuden, sen kääntämisen sekä venäjän kielen tutkimus ovat lähentyneet toisiaan. Tieteenalan kannalta tämä on hyvin tärkeää, sanoo professori Tomi Huttunen.
– Venäläinen kirjallisuus on 2010-luvulla ollut Suomessa aiempaa vahvemmin esillä ja venäläistä nykykirjallisuutta on myös ilmestynyt suomeksi ilahduttavan paljon. Tässäkin Rymin-Nevanlinnan rahastolla on näkyvä rooli nyt ja tulevaisuudessa.