Laura Hekanaho paneutuu kahteen sukupuolittuneiden pronominien (he, she) aiheuttamaan pääongelmaan: pronominien käyttöön geneerisissä eli yleistävissä viittauksissa, ja pronominien käyttöön viitattaessa muunsukupuoliseen henkilöön. Näitä pronomineja yhdistää niiden tärkeys kielellisen tasa-arvon kannalta: kenellä on oikeus näkyvyyteen kielessä?
Maskuliinista pronominia ei enää käytetä, kun viitataan yleisesti ihmisiin
Yleistävissä viittauksissa ongelmana on ollut, mitä pronominia käytetään, kun viitataan yleisesti ihmisiin tai ihmisryhmään (esim. A child loves his/her/their mother)? Perinteisesti näissä ilmaisuissa on käytetty he -pronominia, mutta tämä on osoitettu ongelmalliseksi aikaisemmissa tutkimuksissa.
–Kyseessä on laajempi ilmiö kielessä ja yhteiskunnassa, jossa miehisyys on usein asetettu normiksi, Hekanaho toteaa. Useimmissa kielissä on virkamiehiä, puhemiehiä, palomiehiä ja niin edelleen. Nykenglannissa useimmiten käytetäänkin muita vaihtoehtoja, pronominien osalta yleisimmin yksiköllistä they:tä.
Miten viitata muunsukupuoliseen, joka ei ole she eikä he?
Toinen pronominiongelma liittyy muunsukupuolisiin; mitä pronomineja käytetään henkilöstä, joka ei olekaan he tai she? Vaikka muunsukupuolisuus ei ole uusi ilmiö, vasta viime vuosina heidän kielelliset tarpeensa on huomioitu laajemmin. Englannin kielessä monet muunsukupuoliset ovat omaksuneet they -pronominin käytön, mutta jotkut suosivat myös uudispronomineja, kuten ze ja xe (esim. Chris loves zir coffee black).
Pronominit ovat politisoituneet englannin kielessä
Pronominit ovat englannin kielessä politisoituneet monin tavoin, ja niihin liittyy paljon erilaisia tunteita ja asenteita, jotka osaltaan vaikuttavat siihen, mitä ja miten pronomineja käytetään.
–Väitöskirjassani olen siis tutkinut pronominien käytön lisäksi niiden hyväksyttävyyttä, ja asenteita pronomineja kohtaan.
Laura Hekanahon väitöskirja perustuu kyselytutkimukseen, johon vastasi 1128 osallistujaa. Näistä osallistujista 79 oli muunsukupuolisia, loput naisia ja miehiä. Vastaajista suurin osa puhui englantia natiivikielenään, mutta osa puhui myös suomea tai ruotsia.
Tuloksissa korostui pronominien tärkeys monella eri tavalla. Yleistävissä viittauksissa vastaajat suosivat yksiköllistä they:tä ennen kaikkea sen tasa-arvoisuuden vuoksi (gender inclusive). Pelkän he tai she -pronominin käyttö taas koettiin syrjiväksi (gender exclusive), yhdistelmä he or she oli hyväksytympi muttei kuitenkaan nauttinut samaa suosiota kuin they. Kielellinen tasa-arvo näyttääkin olevan ratkaiseva tekijä näiden pronominien käytössä.
Muunsukupuoliset pronominit jakoivat vastaajien mielipiteitä eniten
–Monet cissukupuoliset vastaajat vastustivat muunsukupuolisiin viittavia pronomineja voimakkaasti, kokien ne oudoiksi ja tarpeettomiksi. Tuttuudensa vuoksi they koettiin kuitenkin paremmaksi vaihtoehdoksi kuin uudispronominit.
Muunsukupuolisten pronominien vastustuksen takana on kuitenkin laajempia ideologisia syitä kuin vain kokemus pronominien outoudesta. Muunsukupuolisuus itsessään ja pronominit sen mukana haastavat varsin vakiintuneen käsityksen sukupuolesta kaksijakoisena. Täten asenteet pronomineja kohtaan heijastavat myös sukupuoli-ideologioita. Tämä näkyi vahvasti myös väitöskirjan aineistossa.
Kyselyn muunsukupuoliset vastaajat kuvailivat myös suhdettaan pronomineihin. Valtaosa muunsukupuolisista vastaajista ilmoitti käyttävänsä they:tä omana pronomininaan, ja vain harva suosi uudispronomineja. Vastauksissa korostui pronominien tärkeys identiteetille. Kun muut käyttävät oikeaa pronominia muunsukupuoliseen viitattaessa, viestii tämä muunsukupuolisuuden tunnustamisesta ja kunnioituksesta. Toisaalta, jos kieltäytyy käyttämästä muunsukupuolisia pronomineja, viestii tämä epäkunnioituksesta ja muunsukupuolisuuden mitätöinnistä.
–Kielenkäytöllä siis on väliä, sillä kyse ei ole pelkästään siitä, mitä sanoja ja pronomineja käytämme, vaan myös siitä, millaisia arvoja viestimme kielenkäytöllämme. Tasa-arvoisella ja kunnioittavalla kielenkäytöllä voimme esimerkiksi helpottaa vähemmistöjen arkea.
Filosofian maisteri Laura Hekanaho väittelee 8.12. klo 15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Generic and Nonbinary Pronouns: Usage, Acceptability and Attitudes”. Väitöskirja on luettavissa e-thesis-palvelussa.
Väitöstilaisuus järjestetään etänä Zoomin välityksellä.
Linkki: https://helsinki.zoom.us/j/68523161534?pwd=YzFCejN3ZlFCVGx0WnBIcTVLdVpS…
passcode: 190190
Väittelijän yhteystiedot:
Laura Hekanaho, laura.hekanaho@helsinki.fi 050 597 1127