Pohjoismaiset eugeniikkaa kannattaneet feministit painottivat naisten asemaa äiteinä

Merle Weßel tarkastelee väitöstutkimuksessaan kriittisesti 1900-luvun alun feministisiä liikkeitä Pohjoismaissa. Ensimmäisen aallon feministien kiinnostus eugeniikkaan eli rodunjalostusoppiin oli Pohjoismaissa erityisen voimakasta.

− Esitän, että pohjoismaiseen sukupuolten tasa-arvoon tulisi tässä yhteydessä suhtautua tietyin varauksin. Meidän pitää kysyä, ovatko naiset ja miehet todella niin tasa-arvoisia kuin mielellämme kuvittelemme vai nähdäänkö naiset yhä ensisijaisesti äiteinä eikä täysivaltaisina yhteiskunnallisina toimijoina, Merle Weßel sanoo.

Eugeniikan ja feminismin kiistanalainen yhteys

Ensimmäisen aallon feministien kiinnostus eugeniikkaan oli kansainvälisesti laajalle levinnyttä, mutta Pohjoismaissa tämä kiinnostus oli erityisen voimakasta. Eugeniikan ja feminismin välinen yhteys on kiistanalainen, koska eugeniikan ajatellaan yleisesti rajoittavan naisten lisääntymisoikeuksiin liittyvää päätösvaltaa, kun taas feminismi nimenomaan pyrkii edistämään näitä oikeuksia.

Merle Weßel tarkastelee väitöstutkimuksessaane pohjoismaisten feministien yhteyksiä eugeeniseen ajatteluun vuosina 1890−1940. Tutkimus keskittyy merkittäviin feministeihin ja feministisiin järjestöihin Tanskassa, Ruotsissa, Norjassa, Suomessa ja Islannissa.

− Tutkin, missä määrin pohjoismaiset feministit pitivät eugeniikkaa hyvänä ideologiana, joka edisti naisten vapautumista heidän päämääriensä mukaisesti.

Naisten kansalaisoikeudet määriteltiin äitiyden pohjalta

Tutkimus osoittaa, että pohjoismaalaiset eugeeniset feministit näkivät naiset yhteiskunnassa äiteinä ja perustivat naisten kansalaisoikeudet äitiyden käsitteelle. Heidän mielestään naiset eivät olleet äitejä vain lapsilleen, vaan ennen kaikkea koko kansakunnalle.

− Väitöskirjani viitoittaa tietä tutkimukselle, joka käsittelee eugeniikkaa ja sen yhteyksiä muihin yhteiskunnallisiin liikkeisiin sekä eugeenisten ideologioiden vaikutuksia naisiin ja sosiaalilainsäädäntöön toisen maailmansodan jälkeen, Weßel sanoo.

FM Merle Weßel väitteli 28. maaliskuuta 2018 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta An Unholy Union? Eugenic Feminism in the Nordic Countries, ca. 1890-1940.

Tutkijan yhteystiedot: Merle Weßel, puh. +49 3834 420 3327, merle.wessel@uni-greifswald.de

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa.