Parempia sovelluksia tutkimuksen tueksi, Big Datan hyödyntämistä ja uusia tutkimusmenetelmiä – HSSH:n monitieteisen tiimin tehtävä on ainutlaatuinen Suomessa

Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin metodologinen yksikkö kehittää alan tutkimusmenetelmiä digitaalisia mahdollisuuksia hyödyntäen.

Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisessä instituutissa (HSSH) on aloittanut neljä erityyppisten tutkimusaineistojen ja analyysimenetelmien asiantuntijaa. Heidän tehtävänään on kehittää alan tutkimusmenetelmiä ja tukea keskustakampuksen tutkijaryhmiä tutkimusmenetelmiin ja -infrastruktuuriin liittyvissä kysymyksissä. Metodologinen yksikkö on ainutlaatuinen ihmistieteiden alalla Suomessa, sillä tiettävästi muissa yliopistoissa ei ole ryhmää, jonka tehtävä on yhtä laaja.

Monitieteiseen tiimiin kuuluvat tutkijat Sointu Leikas, Heta Moustgaard, Jouni Tuominen ja Matti Pohjonen. Metodologinen yksikkö on koottu siten, että heidän erikoisalansa ja osaamisensa täydentävät toisiaan. HSSH:n kyselyraportin mukaan moni SSH-alan tutkija toivoo tutkimusympäristöltä parempaa tukea uusien digitaalisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi, ja juuri tähän tarpeeseen metodologinen yksikkö pyrkii vastaamaan.

Sointu Leikas, Jouni Tuominen, Heta Moustgaard, Matti Pohjonen

Sointu Leikas, Jouni Tuominen, Heta Moustgaard, Matti Pohjonen.

Koehenkilörekisteri ja kokemusotantasovellus – ideoita ihmistieteiden kehitykseen

Ihmisten käyttäytymisestä ja tunteista on vaikea kerätä laajoja aineistoja, joten digitaalisen tekniikan yhdistäminen käyttäytymistieteelliseen tutkimukseen innostaa psykologian tutkija Sointu Leikasta valtavasti. Hänellä on jo useita alustavia ideoita, joita hän haluaisi viedä eteenpäin HSSH:n tutkimusmenetelmien kehitystyössä.

Ensinnäkin Leikasta huolettaa se, etteivät ihmiset nykyisin osallistu tutkimuksiin, jolloin otokset ovat liian pieniä eivätkä ne ole edustavia. Muutosta kuvaa esimerkiksi se, että 1970- ja 80-luvuilla yhdysvaltalaisten osallistumisprosentti puhelinkyselyihin oli noin 70 prosenttia. Nykyisin osallistumisprosentti on joidenkin arvioiden mukaan vain 5–10 prosenttia. (Curtin et al. 2005; Galea & Tracy 2007; De Heer & De Leeuw 2002; Kennedy & Hartig 2019.)

– Ihmiset osallistuvat tutkimuksiin selvästi aiempaa vähemmän ja otosten edustavuus on romahtanut. Tuo viisi prosenttia on väistämättä valikoitunut joukko, sanoo Sointu Leikas.

Parantaakseen tilannetta Leikas haluaisi kehittää kattavan koehenkilörekisterin, jonka kautta tutkijat voisivat kutsua ihmisiä tutkimuksiin ja saada anonymisoitua tutkimusdataa. Hän myöntää, että kattavan rekisterin luominen on haastavaa. On ratkottava monta tietoturvaan sekä tekniikkaan liittyvää asiaa, ihmisiä täytyy motivoida rekisteröitymään ja rekisterissä täytyy olla myös kiertoa, jotta aineisto olisi rikasta vuodesta toiseen. Kehittyneet digitaaliset menetelmät ja uudet mahdollisuudet innostavat kuitenkin yrittämään.

Toinen Leikaksen idea on kokemusotantasovellus. Ideana on, että koehenkilöt täyttävät sovellukseen tietoja esimerkiksi siitä, miten he tunsivat joissakin tilanteessa ja millaiseksi he kokivat olonsa tiettyjen tilanteiden tai tapaamisten jälkeen. Tutkijat puolestaan saisivat anonymisoitua dataa tieteellisiä tutkimuksia varten. Ristiinanalysoimalla dataa koehenkilöiden tunteista, käyttäytymisestä, tilanteista, ihmiskontakteista sekä ajasta ja paikasta, voisi saada uutta tietoa ihmisten arkisesta käyttäytymisestä.

Hyvinvointipalveluita tarjoavat yritykset käyttävät jo sovelluksia asiakkaidensa itsereflektointiin. Leikaksen idea eroaa siinä, että sovellus olisi ainakin aluksi ilmainen ja perustuisi laadukkaaseen käyttäytymispsykologiseen tutkimustietoon. Koehenkilöitä motivoisi osallistumaan se, että he saisivat itselleen ilmaisen tutkimustietoon pohjautuvan raportin omasta toiminnastaan ja arjen käyttäytymisestään. Parhaimmassa tapauksessa koehenkilöt saisivat verovapaan rahallisen palkkion tutkimukseen osallistumisesta.

– Ihmiset ovat nykyisin hyvin kiinnostuneita tietämään enemmän itsestään. Samalla he voisivat edistää tiedettä, sanoo Sointu Leikas.

Sillanrakentaja ihmisten ja tietokoneiden välillä

Tietojenkäsittelytieteilijä Jouni Tuomisen erikoisalaa on humanististen ja yhteiskuntatieteellisten tutkimuskysymysten ratkominen laskennallisia menetelmiä hyödyntäen. Toisin sanoen Tuominen on asiantuntija, jota Sointu Leikas tarvitsee sovellusideansa eteenpäin viemiseksi.

– Koneelle teksti on vain tekstimassaa eikä se sinänsä ymmärrä, mitä tekstissä lukee ja millaisia merkityksiä tekstistä muodostuu. Yritän selventää koneelle, mistä tekstissä on kyse, jotta kone ymmärtäisi asioiden välisiä yhteyksiä syvällisemmällä tasolla merkityksiin perustuen, kuvailee Tuominen erikoisosaamistaan.

HSSH:ssa Tuominen on kiinnostunut kehittämään digitaalisia tutkimuskäytäntöjä ja työkaluja, joiden avulla voidaan kuvata entistä tarkemmin ja konkreettisemmin, miten analyysiin on päästy.  Avoin tiede edellyttää, että tutkijat voivat esittää, miten dataa on hankittu, muunnettu ja rikastettu ja miten tutkimusprosessi on edennyt.

– Tutkimusprosessi pitää kirjoittaa läpinäkyvästi auki. Se on tärkeää tieteen itsensä kannalta, sanoo Tuominen.

Tuominen toivoo, että voi olla mukana kasvattamassa tutkijoiden datanlukutaitoa.

Nainen astelee lasikäytävällä.

Kuva: Veikko Sommerpuro.

Tavoitteena monitieteinen menetelmäkehitys

Väestötieteilijä Heta Moustgaard pitää tärkeänä sitä, että yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kentälle tuodaan vahvempaa kausaalisten menetelmien tuntemusta. Hän on työskennellyt paljon rekisteriaineistojen parissa ja uskoo, että perinteisten kvantitatiivisten aineistojen analyysissa tapahtuneesta kehityksestä voi olla hyötyä myös uusien Big Dataan pohjautuvien tutkimusmenetelmien kehityksessä.

– Alalla on tehty paljon töitä erityisesti aineistojen edustavuuden ja kausaalikysymysten kanssa. Siitä voi olla hyötyä, kun keskustelemme Big Data -aineistojen parissa työskentelevien yhteiskuntatieteilijöiden kanssa, sanoo Heta Moustgaard.

Moustgaard toivoo, että HSSH voisi muodostaa monitieteisen yhteisön, jossa eri alojen tutkijat voivat käydä menetelmällistä keskustelua, löytää entistä parempia tutkimusmenetelmiä ja kehittää jo käyttämiään menetelmiä eteenpäin.

”Tarvitaan syväluotaavaa humanistista ja yhteiskuntatieteellistä keskustelua”

Uransa aikana tutkija Matti Pohjonen on jatkuvasti ottanut haltuun uusia näkökulmia ja tutkimusmenetelmä, sillä häntä kiehtoo uraauurtava poikkitieteellinen ja kriittinen metodologinen kehittäminen. Hän on ollut mukana projekteissa, jotka ovat hyödyntäneet esimerkiksi dynaamisesta verkostoanalyysia, tekoälypohjaista visuaalista analyysia ja kokeellista teköälytaidetta.

Pohjonen innostuu digitaalisten menetelmien laajoista mahdollisuuksista, mutta on samalla huolissaan, jos tieteellis-filosofiset pohdinnat ja eettiset kysymykset jäävät teknologisen kehityksen taustalle.

– Ongelma on liian tärkeä, että se annettaisiin vain heille, jotka osaavat jo tällä hetkellä hyödyntää digitaalisia tutkimusmenetelmiä. Tarvitaan syväluotaavaa humanistista ja yhteiskuntatieteellistä keskustelua, sanoo Pohjonen.

Hänen toiveissaan HSSH on tunnettu toimija, joka kehittää tutkimusmenetelmiä kriittisesti yhteistyössä kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Parhaimmassa tapauksessa HSSH voisi Pohjosen mukaan tehdä tulevaisuudessa tutkimusyhteistyötä ja metodologista kehitystä myös luonnontieteiden, lääketieteiden ja teknisten tieteiden kanssa.

Lähteet:
Curtin, R., Presser, S., & Singer, E. (2005): Changes in telephone survey nonresponse over the past quarter century. Public opinion quarterly, 69(1), 87–98.
Galea, S., & Tracy, M. (2007): Participation rates in epidemiologic studies. Annals of epidemiology, 17(9), 643–653.
De Heer, W., & De Leeuw, E. (2002): Trends in household survey nonresponse: A longitudinal and international comparison. Survey nonresponse, 41, 41–54.
Kennedy, C. & Hartig, H. (2019): Response rates in telephone surveys have resumed their decline. Pew Research Center.

Sointu Leikas

Sointu Leikas

tutkija
Jouni Tuominen

Jouni Tuominen

tutkija
Heta Moustgaard

Heta Moustgaard

tutkija
Matti Pohjonen

Matti Pohjonen

tutkija