Paavi Benedictus XVI:n sanoma kannusti uskontojenväliseen rauhanrintamaan

Benedictus XVI (Joseph Ratzinger) oli paavina vuosina 2005–2013. Hänen maineensa on tiukahkon konservatiivinen, mutta hänen suhteensa muihin uskontoihin oli luultua avoimempi, osoittaa Emil Antonin väitöstutkimus.

Paavi Benedictus XVI:n toimintaa ja uskontoteologiaa kannattaa arvioida Emil Antonin mukaan ennen kaikkea hänen omien kirjoitustensa perusteella.

– Ne osoittautuvat toisinaan yllättävänkin avarakatseisiksi. Benedictus XVI on kertonut oppineensa avoimuutta uskontodialogiin edeltäjältään Johannes Paavali II:lta.

Paavin mukaan muutkin uskonnot voivat johdattaa pelastuksen tielle

Jumalan luokse on yhtä monta tietä kuin on ihmisiä, sanoi Benedictus XVI kerran haastattelijansa äimistykseksi.

Benedictus XVI:n mukaan ihmiskunnan suuri enemmistö pelastuu lopulta kiirastulen kautta, jonka hän tulkitsee kuolemanjälkeiseksi kohtaamiseksi oikeudenmukaisen ja armeliaan Kristuksen kanssa. Kristus on hänen mukaansa siis viime kädessä kaikkien pelastaja, mutta myös muut uskonnot voivat auttaa ihmisiä pelastuksen tielle, lähemmäs Jumalaa.

– Benedictus XVI horjui kysymyksessä uskontodialogin päämäärästä. Toisinaan hän korosti, että tavoitteena on totuus, toisinaan taas, ettei dialogissa pyritäkään yksimielisyyteen tai käännyttämiseen vaan keskinäiseen kunnioitukseen ja rauhaisaan yhteiseloon. Hän oli siis sitä mieltä, että muissakin uskonnoissa on totuutta, josta voi oppia, Emil Anton summaa.

 

Maailman rauha ja tulevaisuus riippuvat uskontojen välisestä rauhasta

– Elämme enenevässä määrin maailmassa, jossa ihmiset kohtaavat eri uskontojen edustajia, ja uskontodialogin pohdinta antaa välineitä kohtaamiseen, Emil Anton toteaa.

– Erimielisyyksiin törmätessä voi huomata, että on paljon muita asioita, jotka yhdistävät, ja toimia yhdessä niiden puolesta. Kun ensin on saavutettu ystävyys ja luottamus, eroistakin voidaan keskustella hyvässä hengessä.

Jotkut kristityistä ahdistuvat ajatuksesta, että ei-kristityt joutuisivat kirkon mukaan helvettiin. Benedictus XVI on edustava esimerkki siitä, ettei näin tarvitse ajatella.

Uskontojen välisestä rauhasta riippuu pitkälti myös maailman rauha ja tulevaisuus, Emil Anton huomauttaa.

– On merkittävää, jos uskonnot entistä laajemmin yhdessä sanoutuvat irti uskontoperusteisesta väkivallasta, tutustuvat toisiinsa ja oppivat toisiltaan. Se auttaa hälventämään vääriä käsityksiä ja ennakkoluuloja ja ehkäisemään konflikteja. Autenttinen uskonto on Benedictus XVI:n mukaan täysin yhteen sopimatonta väkivallan kanssa. Hän tunnusti kyllä uskontojen osin väkivaltaisen historian, mutta korosti sitä, että kyseessä on ollut uskonnon vääristymä. Autenttinen usko on järkevää, ja väkivalta on järjetöntä.

 

**

TM, FM Emil Anton väittelee 1.11.2019 kello 14 Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa aiheesta "Ratzinger and the Religions - Studies on Pope Benedict XVI and Interreligious Dialogue". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 1, Unioninkatu 40.

Vastaväittäjänä on professori James Corkery, Pontificia Università Gregoriana, ja kustoksena on professori Risto Saarinen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:
Emil Anton
+358 45 631 3899
fineca@hotmail.com