Mitä tutkit?
Keskityn tutkimuksessani etupäässä käsitteellisten historiallisten arvoitusten ratkaisemiseen. Haluan ymmärtää, miten havaitsemiseen ja ihmiselle tunnusomaiseen järkiperäiseen ajattelukykyyn liittyvät filosofiset ajatukset ovat kehittyneet. Analysoin tutkimuksessani etenkin keskiaikaista tapaa lähestyä maailmaa ja tarkastella sen rakenteita ja mekanismeja.
Erityisesti minua kiinnostavat paljon parjatut ja sivuutetut yksittäiset ajattelijat ja filosofiset traditiot. Tutkimuskohteeni ovat yleensä altavastaajia, joita kuvataan enimmäkseen liiallisen yksinkertaistetusti. On kiehtovaa tarkastella tällaisia kohteita lähempää ja yrittää saada selkoa siitä, mikä perinteisissä tieteellisissä kirjoituksissa pitää paikkansa ja mikä ei pidä.
Mihin ja miten tutkimusaiheesi vaikuttaa?
Ajattelen yhteiskunnallista vaikutusta erittäin laaja-alaisesti siltä kannalta, että osallistuminen akateemiseen keskusteluun on yhteiskunnan etu.
Uusien näkemysten tarjoaminen tiettyyn aiheeseen tai ymmärryksen lisääminen jonkin tietyn käsitteen kehittymisestä tietyssä historiallisessa yhteydessä vaikuttaa yhteiskuntaan etupäässä kahdella tavalla: se näyttää, että asioiden (teorioiden, rakenteiden, jne.) perinteiseen ymmärtämiseen on aina suhtauduttava kriittisesti ja että perinteisen kerronnan taustalla olevia olettamuksia on kyseenalaistettava.
Uusien käsitysten avulla voidaan myös valistaa uusia kansalaissukupolvia, jotka voivat halutessaan ja tarpeen vaatiessa hyödyntää käytössään olevia parhaita mahdollisia kriittisen ajattelun työkaluja. Tässä mielessä yhteiskunnallinen vaikutus tarkoittaa sellaisten käsitteellisten työkalujen luomista, joilla voidaan kriittisesti tarkastella mitä tahansa kohdetta ja tehdä siitä niin helposti lähestyttävä kuin mahdollista.
Kaikki tieteenalat eivät kykene pelastamaan ihmishenkiä, mutta ne jotka eivät siihen pysty, voivat auttaa rakentamaan yhteiskuntaa, jossa hengenpelastajilla on edellytykset tehdä työnsä, koska sekä he että muut ymmärtävät elämän arvon.
Mikä alallasi inspiroi sinua erityisesti juuri nyt?
Aiemmin filosofian historiassa vallinneen näkemyksen mukaan havaitseminen oli passiivinen prosessi, eli se miten näemme (kuulemme, maistamme, jne.) ympärillämme olevia asioita riippuu täysin siitä, miten nämä asiat on tuotu tietoisuuteemme. Viime vuosina tämä näkemys on muuttunut ja nyt ymmärretään paremmin tapoja, joilla historialliset lähteet perustelevat havaitsemisen aktiivista luonnetta.
Seuraava suuri kysymys on miten uudet näkemykset havaitsemisesta vaikuttavat perinteisiin toiminnan kuvauksiin. Jos havaitseminen on aktiivista, miten se vaikuttaa käyttäytymiseemme suhteessa ympäröivään maailmaan? Aion ehdottomasti omassa tutkimuksessani paneutua tähän aiheeseen ymmärtääkseni tietoteorian vaikutuksen teonfilosofiaan tästä ”aktiivisen havaitsemisen” näkökulmasta.
José Filipe Pereira da Silva on keskiaikaisen filosofian professori humanistisessa tiedekunnassa.
Katso Filipe Pereira da Silvan uuden professorin juhlaluento 9.9.2020 YouTubessa.