Mitä olympia-aatteelle kuuluu, historian professori Henrik Meinander?

21.1.2021
Raha, teknologia ja alakulttuureista kisoihin tiensä löytäneet lajit muokkaavat olympialaisia.

Mitä olympia-aatteelle kuuluu, historian professori Henrik Meinander?

— Rauhanomainen kilvoittelu, liikkumaan kannustaminen sekä halu tutustua eri kulttuureihin vaikuttavat edelleen, mutta lajiliittojen ja välinevalmistajien lobbaustyö merkitsee yhä enemmän. Taustalla liikkuu valtavia rahavirtoja. Rahan houkutuksen torjuminen on iso kysymys.

Kuinka kisakäytännöt aikanaan rakentuivat?

— Modernien kisojen syntyyn vaikuttivat teollistuminen, mittausjärjestelmien kehittyminen ja halu verrata suorituksia.

— Ideo­logisiakin syitä oli. Olym­pialiikkeen perustaja Pierre de Coubertin vaikuttui brittiläisestä urheilusta. Britit väittivät, että imperiumi ja ylivertainen kontrolli maailman meristä ja siirtomaista johtuivat heidän koulutus- ja kasvatusperiaatteistaan, joihin liitettiin urheilulla karaiseminen.

Mikä on vaikuttanut lajien kirjoon?

— Kylmän sodan lopussa maksulliset tv-kanavat ja urheilumainonta alkoivat ohjata lajivalintoja yhä vahvemmin. Kameratekniikan kehittyminen, erityisesti lähikuvan ja hidastusten käyttö, on muokannut niitä 1970-luvulta lähtien. Sitä ennen kisojen taustalla vaikuttivat kan­sallisuusaate ja suurvaltapolitiikka.

Olympialaisiin on tulossa uusia lajeja, kuten rulla- ja lainelautailu, kiipeily ja karate. Mistä uudistukset viestivät, ja mitkä asiat pysyvät?

— Voima- ja kestävyyslajeista siirrytään kohti lajeja, joissa dopingin merkitys on pienempi. Taito ja kehonkäyttö korostuvat. Lajit ovat entistä teknisempiä. Ehkä e-urheilukin otetaan myöhemmin mukaan. Välineurheilu on puhuttanut jo purjehduksen ja ammunnan kohdalla.

— Kokonaan dopingista ei päästä. Nopeampi lihasvoiman kasvattaminen ja palautuminen antavat etua. Niin kauan, kun kilpaurheilussa liikkuu paljon rahaa, aineita käytetään.

Mikä ratkaisee lajivalinnat?

— Uudet lajit syntyvät harvoin Euroopan tai Pohjois-Amerikan ulkopuolella. Vasta kun laji on suosittu länsimaissa, esimerkiksi karate, se voi päästä kisoihin.

— Digitaalisten tehosteiden ja kameratekniikan dramaturgisempi käyttö kasvattavat tiettyjen lajien suosiota. Tv-katsojille tarjotaan lisämateriaalia, jota stadionyleisö ei saa, kuten ilmakuvaa ja tietoa ennätyksistä tai keihään lentonopeudesta.

Muuttavatko alakulttuurien suosimat lajit kisaimagoa?

— Skeittareiden vaate- ja hiusmuoti tulee hyvin esiin lähikuvissa. Heidän puhetyylinsä ja lajiin perehtyneiden selostukset herättävät varmasti mielenkiintoa.

Artikkeli on julkaistu Yliopisto-lehdessä 10/2020.