Kielentutkija Lari Kotilaisen mukaan suomella menee hyvin. Hän on kirjoittanut kielemme historiasta ja kiinnostunut sen nykyisyydestä.
Kotilaisen mukaan suomi on suurehko, moderni kieli.
— 98 prosenttia maailman kielistä on suomea pienempiä. 1800-luvulla tehdyn ison työn vuoksi suomeksi voi nykyisin puhua mistä vain, Kotilainen toteaa.
Kirjakieli syntyi yhtä jalkaa kansallisaatteen ja -valtion kanssa. Suomen kieli on olennainen osa suomalaisuutta.
— Sellaiset suomalaisuuteen liitetyt sanat kuin vaikkapa sisu tai tasa-arvo ohjaavat varmasti ihmisten käsitystä itsestään suomalaisina.
Kotilainen kirjoittaa Suomensuojelija-blogia, ja vuonna 2009 hän julkaisi samannimisen kirjankin. Mitä kieltä suojellessa oikein suojellaan?
— Kielen mukana katoaa sen kantama maailmankuva. Mutta kyllä samalla suojellaan myös kielen puhujia. Historia osoittaa, että kielen vaihtaminen väkipakolla aiheuttaa usein vakavia sosiaalisia ja emotionaalisia ongelmia.
Suojelijan mielestä suomella ei ole hätää. Kielemme pahin vihollinen voimme olla me itse.
— Välillä nousee esiin näkemyksiä, että kielemme olisi jotenkin huonompi kuin vaikkapa englanti. Se on omituinen ajatus. Uskon eri kielten rauhanomaiseen rinnakkaiseloon.
Kotilainen on myös opettanut suomea vieraskielisille. Tutkija oppii opettaessaan.
— Pitää muistaa, ettei suomen kieli ole niiden yksityisomaisuutta, jotka ovat oppineet sen ensimmäisenä kielenään. Suomi kuuluu kaikille puhujille.
Kuuntele Kotilaisen haastattelupodcast. Jos soitin ei toimi, klikkaa linkkiä.
Teksti on julkaistu Yliopisto-lehden numerossa Y/04/17.
Lari Kotilainen, Julkaisut, projektit, aktiviteetit. Twitter: @LariKotilainen
Yliopisto-lehti on kaikille tarkoitettu, monipuolinen tiedelehti Helsingin yliopistosta.
Tilaa ja rakastu tieteeseen.