Kielipankissa: Tommi Kurki

Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Suomen kielen dosentti, yliopistonlehtori Tommi Kurki Turun yliopistosta kertoo, miten hän hyödyntää tutkimuksessaan Kielipankin palveluita.

Kuka olet?

Olen suomen kielen dosentti Tommi Kurki, ja toimin Turun yliopistossa yliopistonlehtorina. Fennistinä ja sosiolingvistinä olen tarkastellut ja tarkastelen suomen kielen variaatiota ja muuttumista sekä alan metodiikkaa. Johdan parhaillaan Turun yliopiston kieli- ja käännöstieteiden laitoksessa monivuotista Digilang-aineistoinfrastruktuurihanketta, jossa koostetaan ja kehitetään laitoksen digitaalisia kieliaineistoja (ks. esim. Kurki & al. 2018).

Mitä aiheita tutkit ja miten tutkimuksesi liittyy Kielipankkiin?

Minulla on tutkimuksessa useita kiinnostuksen kohteita, joista useimmat ovat kytkeytyneet tavalla tai toisella kielen muuttumisen tarkasteluun. Varsinkin, kun aiheeni ovat liittyneet jo perustutkinto-opiskeluajoistani myös reaaliaikatutkimuksiin, ovat erilaiset ja eri-ikäiset suomen kielen aineistot ja varsinkin pitkittäisaineistot kiinnostaneet minua. Kielipankissa nykyisin saatavilla olevista aineistoista olen käyttänyt ainakin Murteenseuruukorpusta, Lauseopin arkiston murrekorpusta, Suomen kielen näytteitä ja Digitaalista muoto-opin arkistoa. Variaatiota tarkastellessani olen keskittynyt yleensä fonologisiin, morfofonologisiin ja morfologisiin piirteisiin, mutta viime vuosina olen pyrkinyt palaamaan opiskeluaikojeni kiinnostuksen kohteisiin kuuluneisiin prosodian ilmiöihin.

Urani aikana olen myös osallistunut erilaisten kieliaineistojen keräämiseen, koostamiseen ja käsittelyyn. 1990-luvulla pääsin harjoittelijaksi Kotuksesta johdettuun dialektologis-sosiolingvistiseen suomen murteiden seuruuhankkeeseen, jossa tein graduni (1998a) ja Kotuksen nuorena aloittelevana tutkijana kaksi osatutkimusta (1998b, 1999). Seuruuhankkeen aineistoista ja teemoista tein myös väitöskirjani (2005), jossa tarkastelin kielen muuttumista.

Puhuttuun kieleen ja kieliaineistoihin liittyvät tavalla tai toisella kaikki tähänastiset johtamani hankkeet. Nykyisistä hankkeistani SKR:n Satakunnan rahaston rahoittamassa sosiolingvistisessä Satakuntalaisuus puheessa -hankkeessa olemme koostaneet puhutun kielen korpuksen, johon on 2000-luvulla kerätty puhekieltä 16 paikkakunnalta ja yli 200 satakuntalaiselta. Hankkeessa on yli 250 tuntia äänitteitä, ja parhaillaan aineistoa lemmataan sekä annotoidaan morfologisesti ja syntaktisesti osana Digilang-hanketta. Tarkoituksena on, että korpus päätyy lähivuosina Kielipankkiin. Lauseopin arkiston murrekorpusta ja tätä uutta satakuntalaisaineistoa olemme käyttäneet tutkimusryhmämme artikkelissa (2011), jossa tarkastelimme nykysatakuntalaisen puhekielen nykyvariaatiota ja muutoksia.

FT Tommi Niemisen kanssa perustamassani ja Koneen säätiön rahoittamassa Suomen kielen prosodian alueellisen ja sosiaalisen variaation hankkeessa (ks. esim. Kurki & al. 2014) olemme puolestaan keränneet elisitoiduin tehtävin sosiofoneettista korpusta, jota segmentoidaan ja annotoidaan parhaillaan Digilang-rahoituksella. Tavoitteena on, että suomen prosodiaa päästäisiin aiempaakin paremmin tarkastelemaan niin, että huomioon tulisi myös myös alueellinen ja sosiaalinen variaatio. Tämäkin aineisto on päätymässä Kielipankkiin parin vuoden kuluessa.

Vaikka aivan viime vuosina ole julkaissut tutkimuksia, joissa olisin käyttänyt muita kuin edellä mainittuja kieliaineistoja, on Kielipankki liittynyt työhöni kiinteästi. Jo Lauseopin arkiston tutkijan tehtäviini kuului opiskelijoiden opastaminen myös Kielipankin aineistojen käytössä. Olen hyödyntänyt Kielipankin aineistoja myös paljon opetuksessani ja opiskelijoita ohjatessani. Johtamieni hankkeiden korpuksia on koostettu alusta asti sillä oletuksella, että niitä aikanaan jaellaan Kielipankista käsin.  Puheen- ja kielentutkimuksen asiantuntijana osallistun myös Vaken Lahjoita puhetta -hankkeen suunnitteluun yhdessä Aalto-yliopiston professori Mikko Kurimon ja Kielipankin edustajien kanssa.

Kielipankin aineistoihin liittyviä julkaisuja:

Kurki, Tommi 1998a: Kui Kuivlahdel puhuta? Eurajoen vanhan murteen ja puhekielen vertailua sekä ikäryhmittäisten ja sukupuolikohtaistan erojen tarkastelua. Pro gradu ja suomen murteiden seuruuhankkeen osatutkimus (118 sivua + 39 liitesivua). Turun yliopisto, suomen kieli.

Kurki, Tommi 1998b: Kielellinen vaihtelu ja muutos Alastaron murteessa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen seuruuhankkeen tutkimusraportti. (79 sivua + 35 liitesivua). Helsinki: Kotus.

Kurki, Tommi 1999: Kielellinen vaihtelu ja muutos Pälkäneen murteessa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen seuruuhankkeen tutkimusraportti.  (114 sivua + 51 liitesivua). Helsinki: Kotus.

Kurki, Tommi 2005: Yksilön ja ryhmän kielen reaaliaikainen muuttuminen. Kielenmuutosten seuraamisesta ja niiden tarkastelussa käytettävistä menetelmistä. SKST 1036. SKS, Helsinki.

Kurki, Tommi, Siitonen, Kirsti, Väänänen, Milja, Ivaska, Ilmari & Ekberg, Jari 2011: Ensi havaintoja Satakuntalaisuus puheessa ‐hankkeesta. Sananjalka 53, 83–108.

Kurki, Tommi – Nieminen, Tommi – Kallio, Heini & Behravan, Hamid 2014: Uusi puhesuomen variaatiota tarkasteleva hanke. Katse kohti prosodisia ilmiöitä. – Sananjalka 56 s. 186–195.

Kurki, Tommi – Inaba, Nobufumi – Kaivapalu, Annekatrin – Koponen, Maarit – Laippala, Veronika – Leblay, Christophe – Luutonen, Jorma – Mutta, Maarit – Nikulin, Markku & Reunanen, Elisa 2018: Digilang – Turun yliopiston digitaalisia kieliaineistoja kehittämässä. – Proceedings of the Research Data and Humanities (RDHum) 2019 Conference: Data, Methods and Tools, p. 41–56. Studia Humaniora Ouluensia 17. Oulu: University of Oulu. URN: .

FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.