Kielipankissa: Olli Kuparinen

12.7.2021
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Olli Kuparinen kertoo suomen kielen variaatioon ja muutokseen liittyvästä tutkimuksistaan, joissa hän on käyttänyt mm. Helsingin puhekielen pitkittäiskorpusta (1970, 1990, 2010), Suomen kielen näytteitä -korpusta ja Lauseopin arkiston murrekorpusta.

Kuka olet?

Olen suomen kielen alan tohtori Olli Kuparinen. Väittelin kesäkuussa 2021 Helsingin puhekielen muutoksesta ja muutoksen kuvaamiseen käytetyistä teorioista. Väitöskirjani kirjoitin monitieteisessä Kippo-hankkeessa, jota rahoitti Koneen Säätiö.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Tutkin suomen kielen variaatiota ja muutosta sekä sosiolingvistiikassa hyödynnettyjä teorioita. Tutkimukseni on pitkälti ollut otteeltaan tilastollista.

Väitöstutkimukseni käsitteli Helsingin puhekielen muutosta 1970-luvulta 2010-luvulle. Kolmen aikapisteen reaaliaika-aineisto mahdollisti sekä Helsingin puhekielen konkreettisen muutoksen tarkastelun että erilaisten, yleensä yhden tai kahden aikapisteen aineistojen perusteella luonnosteltujen teorioiden testaamisen kolmessa aikapisteessä. Tutkimus osoitti, että kolmen aikapisteen tarkastelu kyseenalaistaa esimerkiksi William Labovin kehittämien muutosmallien kuvausvoimaa.

Väitöksenjälkeisessä tutkimuksessa tarkastelen suomen murteissa esiintyvää vaihtelua ja vaihtelun kommentointia aikalaistutkimuksissa.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Väitöstutkimuksessani tarkastelin Helsingin puhekielen pitkittäiskorpusta (1970, 1990, 2010), joka sisältää syntyperäisten helsinkiläisten haastatteluja 1970-, 1990- ja 2010-luvulta. Kielipankissa on haastattelujen nauhoitteiden lisäksi niihin kohdistettuja litteraatteja. Omassa tutkimuksessani olen hyödyntänyt pääosin aineiston litteroitua osaa.
Jo väitöstutkimuksen aikana olen hyödyntänyt myös Suomen kielen näytteitä -korpusta erilaisten laskennallisten mallien testiaineistona. Aion jatkaa aineiston hyödyntämistä myös väitöksenjälkeisessä tutkimuksessa, jossa tarkastelen suomen murteiden vaihtelua. SKN-korpuksen yleiskielistys mahdollistaa esimerkiksi murrehaastattelujen aihesisällön tarkastelun koneoppimisen menetelmin.

Väitöksenjälkeisessä tutkimuksessa aion hyödyntää SKN-korpuksen täydennyksenä myös Lauseopin arkiston murrekorpusta.

Kielipankkiin liittyviä julkaisuja

Kuparinen, Olli 2018: Infinitiivien variaatio ja muutos Helsingissä. – Virittäjä 122 s. 29–52.

Kuparinen, Olli 2021: Muutoksen mekanismit. Kolmen aikapisteen reaaliaikatutkimus Helsingin puhekielestä. Tampereen yliopiston väitöskirjat 428. Tampere: Tampereen yliopisto 2021

Kuparinen, Olli – Mustanoja, Liisa – Peltonen, Jaakko – Santaharju, Jenni – Leino, Unni 2019: Muutosmallit kolmen aikapisteen pitkittäisaineiston valossa. – Sananjalka 61 s. 30–56.

Kuparinen, Olli – Peltonen, Jaakko – Mustanoja, Liisa – Leino, Unni – Santaharju, Jenni 2021: Lects in Helsinki Finnish: a probabilistic component modeling approach. – Language Variation and Change.

Lisätietoa aineistojen uusimmista versioista Kielipankissa

FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.