Kielipankissa: Karita Suomalainen

15.6.2021
Kielipankki koostuu kattavasta joukosta aineistoja sekä niiden tutkimiseen soveltuvista ohjelmistoista tehokkaassa laiteympäristössä. Karita Suomalainen kertoo vuorovaikutustilanteiden kieliopillisiin rakenteisiin ja vihapuheeseen liittyvistä tutkimuksistaan, joissa hän on käyttänyt mm. Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktista tietokantaa (Arkisyn), Lauseopin arkiston murrekorpusta ja Suomi 24 -korpusta.

Kuka olet?

Olen suomen kielen tohtori Karita Suomalainen ja toimin tällä hetkellä Turun yliopistossa yliopisto-opettajana. Väittelin joulukuussa 2020 Turun yliopistosta. Lukuvuodeksi 2021–2022 olen menossa vierailevaksi post doc -tutkijaksi Aarhusin yliopistoon Tanskaan apurahalla, jonka sain Suomalaiselta Tiedeakatemialta Säätiöiden post doc -poolin kautta.

Mikä on tutkimuksesi aihe?

Tutkimuksessani olen erityisen kiinnostunut siitä, millaisia erilaisten vuorovaikutustilanteiden kieliopilliset rakenteet ovat ja kuinka ihmiset käyttävät niitä yhteisymmärryksen rakentamiseen.

Väitöskirjani käsittelee yksikön 2. persoonan erilaisia käyttötapoja suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Osoitin, että puhekumppaniin viittaamisen lisäksi yksikön 2. persoonaa voidaan käyttää osana muodoltaan ja käytöltään kiteytyneitä, vuorovaikutusta ohjaavia ilmauksia (esim. tietsä). Sen avulla voidaan myös luoda ns. avoimia, osanottajien kesken jaetuksi oletettuja kokemuksia tai puhua yleistävästi (esim. jos sä nielaset hammastahnaa ni sul menee vatsa sekasin) – tällaista sinä-muodon käyttöä kutsutaan toisinaan myös sä-passiiviksi.

Tuleva post doc -hankkeeni käsittelee suomen persoonaa ilmaisevien verbikonstruktioiden (esim. kato, kuule, arvaa; emmätiä) kieliopillistumiskehitystä puhutussa kielessä. Hankkeen tavoitteena on kuvata ilmiötä suomen kielen osalta ja verrata suomen ilmauksia tanskan kielen vastaaviin tapauksiin. Aiemmin olen tutkinut myös muunlaisia viittaavia ilmauksia ja niiden käyttöä vuorovaikutusaineistoissa, muun muassa puhutun kielen se että -rakennetta Ritva Lauryn ja Anna Vatasen kanssa. Lisäksi olen tutkinut verkon vihapuheen kielellisiä piirteitä yhdessä Simo Määtän ja Ulla Tuomarlan kanssa.

Miten Kielipankki liittyy tutkimukseesi?

Olen käyttänyt kaikissa tutkimuksissani aineistokokoelmia, jotka ovat myös osa Kielipankin aineistoja. Tein väitöskirjani osana Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta ”Arkikeskustelujen morfosyntaktinen tietokanta Arkisyn”, jossa rakennettu morfosyntaktisesti koodattu Arkisyn-korpus on saatavilla myös Kielipankissa (Suomenkielisten arkikeskustelujen morfosyntaktinen tietokanta, Helsinki-Korp-versio). Arkisyn on laaja ja melko monipuolinen puhutun kielen aineisto, joka taipuu moneen. Kielipankin Korp-palvelun kautta aineistosta on helppo tehdä hakuja sananmuodon tai tietyn ilmauksen kieliopillisten piirteiden avulla, ja olenkin rakentanut hakuominaisuuden perusteella kätevästi erilaisia aineistokokoelmia tutkimustani varten. Kielipankin puhutun kielen aineistoista käyttänyt myös Lauseopin arkiston murrekorpusta, josta on tietyin reunaehdoin mahdollista tarkastella vanhempaa puhuttua kieltä. Arkiston nauhoitteita voi myös kuunnella suoraan haun yhteydessä, mikä on erittäin hyvä ominaisuus puhutun kielen tutkijan näkökulmasta. On muutenkin hienoa, että puhutun kielen aineistoja on saatavilla helposti Kielipankin kautta, vaikkakin olen huomannut, ettei esimerkiksi kieliopillinen koodaaminen tällaisissa aineistoissa ole aina yksiselitteistä.

Vihapuheeseen liittyvään tutkimuksemme Simo Määttä, Ulla Tuomarla ja minä olemme käyttäneet erästä Kielipankin Suomi24-aineistoon kuuluvaa keskusteluketjua. Aiheesta vuonna 2020 julkaistu tutkimuksemme on laadullinen tapaustutkimus, mutta vihapuhetta sisältäviä keskusteluketjuja olisi hyvä tarkastella laajemmin. Tutkimuksemme kuitenkin osoitti, ettei vihapuhetta voi suoraan etsiä millään tietyillä leksikaalisilla tai kieliopillisilla hakukriteereillä, joten mahdollisen tulevan tutkimuksen kannalta olisi pohdittava, miten laajemman aineiston kerääminen olisi järkevää toteuttaa.

Kielipankkiin liittyviä julkaisuja

Suomalainen, Karita (2020): Kuka sinä on? Tutkimus yksikön 2. persoonan käytöstä ja käytön variaatiosta suomenkielisissä arkikeskusteluissa. Annales Universitatis Turkuensis C 499. Doctoral dissertation.

Suomalainen, Karita – Vatanen, Anna – Laury, Ritva (2020): The Finnish se että initiated expressions: NPs or not? In Sandra Thompson & Tsuyoshi Ono (eds.), The ‘Noun Phrase’ across Languages. An emergent unit in interaction, 12–41. Typological Studies in Language 128. Amsterdam: John Benjamins.

Määttä, Simo – Suomalainen, Karita – Tuomarla, Ulla (2020): Maahanmuuttovastaisen ideologian ja ryhmäidentiteetin rakentuminen Suomi24-keskustelussa. Virittäjä 124 (2), 190–216.

Lisätietoa aineistojen uusimmista versioista Kielipankissa

FIN-CLARIN eli suomalaisten yliopistojen, Tieteen tietotekniikan keskuksen ja Kotimaisten kielten keskuksen muodostama konsortio auttaa humanististen tieteiden tutkijoita käyttämään, jalostamaan, säilyttämään ja jakamaan tutkimusaineistoja. Aineistoja ja työkaluja tarjoaa Kielipankki.