Japanilaiset kirjoitusmerkit, kirjoitusjärjestelmä ja kirjojen historia tutuiksi Kuzushiji-seminaarissa

29.10.2019
Nelipäiväisessä seminaarissa perehdyttiin japanilaiseen kuzushiji-kursiivikirjoitukseen, Kansalliskirjaston japanilaiseen kokoelmaan, 1600-luvun kuvakirjakääröihin ja kuvakirjoihin sekä kirjojen, kirjapainon ja kirjankuvituksen historiaan Japanissa. Kansalliskirjaston Japonica-kokoelman arvokas edo-ajan kirjojen sarja innoitti projektin tutkijoita Helsingin vierailuun.

Luentojen lisäksi osallistujat pääsivät testaamaan taitojaan kursiivisen kuzushiji-käsinkirjoituksen lukemisessa ja vanhojen kirjojen luetteloimiseen tarvittavien bibliografisten tietojen tulkitsemisessa. He saivat käsitellä ja tutkia, varoen ja puhtain käsin, arvokkaita, taidokkaasti kuvitettuja edo-kauden kirjoja sekä suomalaisista että japanilaisista kokoelmista.

– Yllätyin iloisesti kuullessani tästä seminaarista, sillä olin juuri aloittanut tutustumisen vanhaan japanilaiseen kursiivikirjoitukseen omin päin. Seminaari antoi tiedon lisäksi motivaatiota ja yhteyksiä alan tutkijoihin Japanissa. Syvimmän vaikutuksen teki professori Ishikawan luento muromachi-kauden kuvakirjoista, kertoi Japanin-tutkimuksesta vuonna 1999 valmistunut alumni Manne Miettinen osallistui seminaarin kaikkiin luentoihin.

Professori Tōru Ishikawan esityksessä kävi myös ilmi, kuinka Jonathan Swiftin vuonna 1726 julkaistun Gulliverin matkojen (Travels into Several Remote Nations of the World) kuvitteelliset lilliputtien, jättiläisten ja hevoshahmojen maat sekä leijuva Laputa esiintyivät jo 1600-luvun lopun kuvitetussa Onzōshi shimawatari  (Yoshitsune's Voyage Among the Islands) -tarinassa. Tämä kansantarinoiden inspiroima kertomus lienee puolestaan saanut vaikutteita Ming-dynastian kiinalaiskerronnasta, ja siitä tunnetaan Japanissa nykyisin vain kymmenisen käsikirjoitusta. Ishikawan mukaan voi olettaa, että Swiftillä oli yhteyksiensä kautta pääsy hollantilaisten kauppiaiden Japanista tuomiin kuvakirjoihin ja -kääröihin.

Seminaari toteutettiin kansainvälisenä yhteistyönä. Sitä tuki tiedettä rahoittava Japan Society for the Promotion of Science (JSPS), ja se on osa Nagoyan yliopiston hanketta. Tavoitteena on luoda muromachi- ja edo-kausien aikaisten kuvitettujen kirjojen tutkijoiden verkosto ja uusia mahdollisuuksia eri tieteenalojen yhteistyölle.  

Seminaari saa jatkoa marraskuussa avattavassa Kansalliskirjaston Japonica-kokoelman näyttelyssä, jonka järjestämiseen opiskelijat Mika Heiskanen, Laura Kenttä, Santtu Repo ja Yoshiko Osamitsu osallistuvat kielten maisteriohjelman japanin kielen projektikurssilla muun muassa laatimalla näyttelymainoksen ja kirjoittamalla näyttelytekstit.