HSSH:n uusi johtaja Risto Kunelius: "Jotta ihmistieteiden toimintakyky voi säilyä, täytyy ymmärtää, miten ihmisten vuorovaikutus muuttuu digitalisaation myötä”

Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin johtaja haluaa lisätä tutkimusryhmien monitieteistä yhteistyötä.

HSSH:n uusi johtaja Risto Kunelius on suunnitellut instituutin tulevia suuntaviivoja vasta pari kolme viikkoa, mutta yksi asia on jo selvää hänelle. Monitieteisyyden kehittämisen ytimessä täytyy olla keskustakampuksen tutkimusryhmät.

Monitieteisyys sinänsä ei ole uusi asia, mutta aktiivinen vuorovaikutus eri tutkimusryhmien välillä on Kuneliuksen mukaan edelleen vähäistä, ja siihen uusi johtaja haluaa muutoksen.

– Tarvitaan toimintamuotoja, jotka tukevat tutkijoiden jo olemassa olevaa toimintaa, sanoo viestinnän professori Risto Kunelius.

Instituutin toiminnan ja aktiviteettien suunnittelussa Kunelius haluaa kuunnella tarkasti keskustakampuksen tutkijoita.

– Se mitä ihmiset tekevät jo nyt on tärkein lähtökohta. Sen kanssa ei kannata kilpailla. Siellä on älyllinen energia, lähityöyhteisöt ja kaikki se hauskuus koko hommassa.

Tutkimusaineistot täytyy saada tehokkaampaan käyttöön

Toinen asia, jota HSSH alkaa viedä eteenpäin on humanististen ja yhteiskuntatieteellisten alojen tutkimusaineistojen tehokkaampi käyttö. Tutkimusryhmät kyllä osaavat arkistoida aineistojaan oikeaoppisesti, mutta liian usein aineistot jäävät lepäämään niille sijoilleen, vaikka niitä voisivat hyödyntää muutkin.

– Primäärikäytön ja arkistoinnin välillä voisi olla paikka, jossa aineistoja käytetään helpommin hyödyksi. Aineistoja voisi hyödyntää esimerkiksi opinnäytetöissä ja uusien tutkimuskysymysten kehittelyssä, suunnittelee Kunelius.

Valmiita ratkaisuja aineistojen tehokkaammalle ja sujuvammalle käytölle ei vielä ole, mutta HSSH on selkeästi raportissaan osoittanut, että tutkimusinfrastruktuuri on puutteellista humanistis-yhteiskuntatieteellisillä aloilla.

HSSHn pidemmän aikavälin tavoitteena on rakentaa tutkimusympäristö, jossa tutkijat saavat neuvontaa esimerkiksi tutkimusaineistojen hankintaan, käsittelyyn, analysointiin ja tutkimusjuridisiin ja –eettisiin kysymyksiin sekä menetelmälisensseihin.

Ihmisten ja yhteiskuntien analyysi on muuttunut digitalisaation myötä

Kolmas HSSH:n iso tehtävä on ihmistieteiden vaikuttavuuden edistäminen. Siksi Kuneliuksen mielestä instituutin on osallistuttava keskusteluun, jota käydään humanistisen ja yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen asemasta ja tulevaisuudesta.

– Jotta ihmistieteiden toimintakyky voi säilyä, meidän täytyy ymmärtää, miten ihmisten vuorovaikutus muuttuu digitalisaation myötä ja miten sitä muutosta ohjataan.

Uudenlaiset aineistot ihmisistä ja yhteiskunnista muuttavat tutkimusta siitä, miten ihmiset käyttäytyvät.

– Parhaimmat resurssit on varmaankin Facebookilla tai muiden alustajättien analyytikoilla. He kehittävät algoritmeja, jotka ohjaavat ihmisten toimintaa, naurahtaa Kunelius pohtiessaan digitalisaatiota.

Heti perään Kunelius muistuttaa, että HSSH ei ole instituutti, joka keskittyy vain digitalisaatioon.

– Ei pidä mennä kokonaan sen [digitalisaation] mukana. Digitaalisen käyttäytymisdatan ulkopuolella olevat perinteiset aineistot ja niiden tavoittamat kokemukset ovat tärkeä kriittisen tiedon ja ajattelun lähde.

Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellisen instituutin logo, jossa lukee instituutin nimi.

Millainen HSSH on viiden vuoden kuluttua?

HSSH:n johtajan pesti kestää viisi vuotta. Millainen Helsingin yliopiston humanistis-yhteiskuntatieteellinen instituutti on viiden vuoden kuluttua?

– Olemme auttaneet  liikkeelle kohtuullisen määrän kansallisia ja kansainvälisiä tutkimushankehakemuksia ja hankkeita, jotka ovat saaneet rahoitusta. Tutkimusaineistojen tehokkaassa yhteiskäytössä on päästy hyvin eteenpäin, ja tutkijat saavat meiltä myös joitakin neuvontapalveluja. Toivon, että meillä on kansainvälinen maine, joka tukee sitä, että  Helsingin yliopistoon halutaan tulla tekemään tutkimusta, Kunelius luettelee.

Ennen kaikkea HSSH on verkosto, jonka kautta voi saada inspiraatiota tutkimukseen ja löytää yhteistyökumppaneita.

– Työn tuloksena voi syntyä uusia tutkimusaloitteita ja yhteistyökuvioita, mutta niistä HSSH ei tarvitse leimaa itselleen. Olemme verkostoivassa roolissa, emme omaa valtakuntaa rakentamassa, hän tähdentää.

Rakas joulupukki, on tärkeitä asioita, joita SSH-tutkimus tarvitsee

Haastattelun lopuksi Kunelius saa toivoa joulupukilta kolme asiaa, joita SSH-alan tutkimus tarvitsee nyt.

– Saako sanoa raha? tulee kuin apteekin hyllyltä, mutta sen jälkeen hän miettii tarkkaan ja hartaasti.

– Tarvitsemme yhteiskuntaa koskevaa tutkimusta, joka ei ole pelkästään lyhyen tähtäimen välineellistä ajattelua siitä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

Toiseksi Kunelius toivoo ennakkoluulottomuutta dataintensiivistä yhteiskuntaa ja tutkimusta kohtaan. Samaan pakettiin laitetaan myös itsetuntoa, sillä kaikki ei palaudu dataistumiseen tai laskennallisiin menetelmiin. 

Kolmas paketti lisää selviytymiskykyä ja sitkeyttä siihen, miten selvitä ympäristössä, jossa tieto ja politiikka näyttävät polarisoituvan.

– Itse en usko, että yhteiskunnalliset kysymykset ovat ihan niin polarisoituneita, kuin ne näyttävät olevan. Mutta se miltä yhteiskunnallinen tilanne näyttää, sillä voi olla ikäviä seurauksia. Tutkimuksen itsenäisyys vaatii yhtä aikaa jonkinlaista sopeutumiskykyä ja kovanahkaisuutta, ettei tule  vedettyä jommankumman ääripään lakeijaksi, pohtii Kunelius kolmannen lahjan merkitystä.