Helsingin yliopistoon tulee kaksi Euroopan tutkimusneuvoston huipputekijän rahoitusta.
Judith Pallot tuo tutkimushankkeensa Helsingin yliopistoon. Pallot on Venäjän tutkimukseen erikoistunut Oxfordin yliopiston professori.
– Aion tarkastella venäläisen rangaistusjärjestelmän erityispiirteitä, jotka periytyvät neuvostoajalta ja vaikuttavat edelleen Venäjän federaation vankeinhoitoon, erityisesti etnisten vähemmistöjen kokemuksiin vankeusrangaistuksista, Pallot kertoo.
Yleisen käsityksen mukaan vankilat ovat otollista maaperää islamilaiselle radikalisaatiolle. Toistaiseksi tutkijat eivät ole kuitenkaan perehtyneet siihen, miten yksilöiden kokemus etnisestä identiteetistään muuttuu ja muokkautuu suljetussa vankilaympäristössä.
– Väitän, että meidän on ensin ymmärrettävä vankien identiteetin rakentumisen yleisiä prosesseja, ennen kuin voimme ymmärtää poliittista radikalisoitumista, Pallot sanoo.
Tutkimuksessa analysoidaan tapauskertomusten avulla etnisiin vähemmistöihin kuuluvien vankien aikaan ja paikkaan liittyviä kokemuksia. Tutkimukseen osallistuu tšetšeenejä, tataareja, ukrainalaisia, virolaisia, tadžikistanilaisia ja romaneja. Tutkittavia maita ovat Venäjän federaatio, Georgia ja Romania.
Vahva paikallinen tutkimusryhmä
– Olen tutkinut Venäjän vankeuslaitosta aiemminkin ja tiedän, että uusi tutkimushankkeeni on erittäin haastava, Pallot sanoo.
– Minut häädettiin kerran rangaistussiirtolasta, jossa haastattelin vankeja, minkä jälkeen minulta evättiin viisumi muutamaksi vuodeksi. Kokemus opetti minulle, miten tärkeää on työskennellä vahvan paikallisen tutkijaryhmän kanssa.
Judith Pallotin ryhmä koostuu Venäjällä työskentelevistä tutkijoista, jotka ovat hänelle jo entuudestaan tuttuja, sekä tutkijatohtoreista, jotka työskentelevät Helsingin yliopiston Aleksanteri-instituutissa.
Tutkimusryhmän jäsenet haastattelevat nykyisiä ja entisiä vankeja, näiden sukulaisia ja vankilatyöntekijöitä. Lisäksi he tutkivat arkisto-, kirjasto- ja tuomioistuinlähteitä sekä sosiaalisen median aineistoja. Hankkeen aikana matkustetaan Venäjän eri alueille sekä Viroon, Georgiaan, Keski-Aasiaan ja Romaniaan.
– Olen erityisen iloinen siitä, että hankkeeni sijoittuu Aleksanteri-instituuttiin, koska se on ihanteellinen paikka Venäjää ja muita entisiä neuvostotasavaltoja koskevalle tutkimukselle. Instituutin maantieteellinen sijainti mahdollistaa yhteiset työpajat venäläiskollegoiden kanssa. Aleksanteri-instituutti on Euroopan johtavia Venäjään ja Itä-Eurooppaan keskittyviä tutkimuslaitoksia, Pallot toteaa.
Filosofit hakevat ymmärrystä tietokoneiden
keksimiseen vaikuttaneen Gödelin ajatteluun
Filosofian professori Jan von Platon logiikan ja sen kehityksen alaan kuuluvassa Gödel-Enigma-projektissa tutkitaan wieniläissyntyisen, sittemmin Princetoniin siirtyneen loogikon Kurt Gödelin unohtuneella saksalaisella pikakirjoitusjärjestelmällä tehtyjä tuhansien sivujen muistiinpanoja.
Gödelin kehittämät käsitteet formaalinen syntaksi ja algoritminen laskettavuus ovat vaikuttaneet ratkaisevalla tavalla tietokoneiden keksimiseen ja informaatioyhteiskunnan syntymiseen.
Von Plato toivoo projektin tuovat lisäymmärrystä Gödelin keskeisten keksintöjen kuten matematiikan formalisointia koskevan kuuluisan epätäydellisyysteoreeman syntyhistoriaan.
– Gödelin työt koskettelivat logiikkaa, matematiikkaa, filosofiaa, ja fysiikkaa, mutta hän julkaisi hyvin vähän. Suurin osa muistiinpanoista näyttää olevan julkaisemattomia tuloksia. Millaisia yllätyksiä ne sisältävät, se selviää projektin edistyessä, von Plato sanoo.
Rahoituksen myötä Jan von Plato saa kokoon pienen tutkimusryhmän, johon tulevat mukaan Annika Kanckos ja Maria Hämeen-Anttila. Ryhmä tekee myös kansainvälistä yhteistyötä.
Humanistit menestyneet hienosti
– filosofiassa nyt neljä ERC-rahoitusta
Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan filosofia-aineissa peräti kolmella tutkijalla on ennestään ERC-projekti: José Filipe Silva (lupaavan tutkijan Starting Grant 2014), Maria Lasonen-Aarnio (Starting Grant 2017) ja Tuomas Tahko (edistyneen tutkijan Consolidator Grant 2017).
– Missään muualla ei ole pystytty läheskään vastaavaan: puolella henkilökunnastamme on ERC-projekti, von Plato iloitsee.
Lisäksi humanistisessa tiedekunnassa lupaavan tutkijan ERC-rahoituksen ovat hiljattain saaneet Samu Niskanen (2016), Josephine Hoegaerts (2017) ja Marja Vierros (2017) sekä edistyneen tutkijan rahoituksen Jörg Tiedemann (2017).
Helsingin yliopisto on menestynyt hyvin Euroopan tutkimusneuvoston (ERC) rahoitushauissa, ja viime syksynä saavutettiin jo 60 rahoitetun hankkeen raja. Helsingin yliopiston hankkeet ovat keränneet viimeisten kymmenen vuoden aikana ERC-rahoitusta yli 100 miljoonan euron edestä.
ERC:n saaminen vaatii mullistavan tutkimusidean
Euroopan unionin hallinnoima rahoitusorganisaatio Euroopan tutkimusneuvosto (engl. European Research Council, ERC) edistää huippututkimusta pitkäaikaisilla tutkimusmäärärahoilla. Niitä jaetaan kolmelle ryhmälle: lupaaville tutkijoille, 7–12 vuotta tutkimusta tehneille edistyneille tutkijoille ja alansa huipputekijöille.
ERC:n saaminen on aina merkittävä asia niin yliopistolle kuin tutkijalle itselleen. Rahoitus antaa tutkijalle mahdollisuuden keskittyä tutkimukseensa pitkäjänteisesti. ERC:n saaminen vaatii – erittäin vahvan CV:n lisäksi – tutkimusidean, joka voi mullistaa tutkimuskenttää jollain tavalla. ERC:n saaminen koetaan siis usein myös tunnustukseksi siitä, että tutkija on oman alansa huipulla.
ERC toimii osana Euroopan unionin tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 -ohjelmaa.
Helsingin yliopistolle myönnetyt ERC-rahoitukset