Helmi Biesen kadoksissa ollut maalaus konservoitiin

Yliopistomuseon tietoon tuli 2015 hieno ja yllättävä löytö. Museo pelasti yliopiston kellaritiloista löytyneen taidemaalari Helmi Biesen maalauksen. Unohduksiin jäänyt arvoteos on nyt kunnostettu.

Helmi Biese (1867–1933) oli omana aikanaan tunnustettu ja etenkin maisemamaalauksistaan tunnettu taiteilija. Sittemmin unhoon jääneen Biesen taidehistoriallista merkitystä on alettu ymmärtää 2000-luvulla yhä enemmän.

Kaksi vuotta sitten löytyneen teoksen taiteilija oli lahjoittanut Helsingin Käsityökoululle 1931. Käsityökoulun mukana nykyisen opettajankoulutuslaitoksen käsityötieteen tiloihin siirtynyt taideteos oli päässyt huonoon kuntoon ja se oli säilötty kellariin.

Käsityötieteen museokokoelmaa aiemmin hoitaneen, eläkkeellä olevan yliopistonlehtorin Kirsti Salo-Mattilan vihjeen perusteella Yliopistomuseo pelasti maalauksen säilytystilaansa. Se osoittautui erittäin huonokuntoiseksi, Helmi Biesen 1921 maalaamaksi maisematyöksi Vanha mänty.

Maalauksen loisto palasi konservoinnissa

Vaikka maalaus oli kipeästi konservoinnin tarpeessa, ei siihen heti teoksen löydyttyä ollut varoja. Vuoden 2016 lopulla kunnostus tuli mahdolliseksi ja Yliopistomuseo tilasi konservointityön konservaattori Nina Broadstreetiltä. Työ osoittautui erittäin haastavaksi maalauksen materiaalin ja huonon kunnon vuoksi.

– Biesen maalauksen konservointi oli todella mielenkiintoinen projekti. Maalauksessa käytetyistä materiaaleista johtuen siinä oli moninaisia ongelmia, joiden ratkaisemisessa tarvittiin luovuutta ja uusien työmenetelmien kokeilemista, Nina Broadstreet kertoo.

Biese maalasi työnsä puuvillakankaalle, joka on erityisen herkkä lämpötilan ja ilmankosteuden muutoksille. Kankaan voimakkaan venymisen ja kutistumisen vuoksi maalaus oli halkeillut kauttaaltaan, ja sen pintaa peitti vahva likakerros.

– Maalipinnan halkeamien kiinnittäminen oli työn aikaa vievin osuus, mutta pintapuhdistuksella ja halkeamien restaurointimaalauksella saatiin aikaan näkyvin muutos, Broadstreet kuvailee.

Nina Broadstreetin uutteran työskentelyn ansiosta teos saatiin kunnostettua ja sen vaurioituminen pysäytettyä. – Maalauskankaan vuoraaminen toisella kankaalla toivottavasti vakauttaa maalausta jatkossa niin, ettei maalipinta ala uudelleen halkeilla, hän sanoo.

Merkittävä taidemaalari ja pitkän uran tehnyt piirustuksenopettaja

Helmi Ahlman (vuodesta 1896 Biese) syntyi 1867 Helsingissä. Hän aloitti 17-vuotiaana opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Fredrik Ahlstedtin johdolla. Vuodesta 1890 alkaen hän maalasi Gunnar Berndtsonin vetämässä ryhmässä yhdessä Magnus Enckellin, Väinö Blomstedtin ja Beda Stjernschantzin kanssa.

Taiteilijan ammatin epävarmuuden vuoksi Helmi Ahlman suoritti piirustuksenopettajan tutkinnon Keisarillisessa Aleksanterin yliopistossa Adolf von Beckerin johdolla. Helmi Biese työskenteli piirustuksen ja tyyliopin opettajana muun muassa Helsingin Käsityökoulussa yli 20 vuoden ajan ja toimi samalla aktiivisesti taiteilijana.

Biese maalasi myös henkilö- ja kukka-aiheita. Hänet on rinnastettu maisemamaalarina Pekka Haloseen ja Eero Järnefeltiin.

 

Maalauksen konservoi Nina Broadstreet

Konservaattori Nina Broadstreet on erikoistunut kankaalle ja puulle maalattujen taideteosten konservointiin. Hän valmistui 2012 Metropolia Ammattikorkeakoulusta ja on työskennellyt vuodesta 2013 lähtien Osuuskunta Konservointi ja Restaurointi Kollaasissa, joka on huonekalujen, maalaustaiteen ja rakennuspintojen konservointiin ja restaurointiin erikoistunut yritys.