Euroopan kielten tee-sanat jakautuvat pitkälti kahtia sen mukaan, mistä Kiinan osasta teetä alun perin alueelle tuotiin. 1600-luvun alussa alkaneen merikaupan portugalilaiset pioneerit tunsivat teen kantoninkiinan sanalla cha. Hollantilaiset kauppiaat puolestaan käyttivät minnan-kiinan sanaa te. Englannin Itä-Intian kauppakomppania pääsi kaupantekoon mukaan kunnolla vasta 1660-luvulla. Kirjeenvaihtoa tutkimalla on kuitenkin havaittu englannin kielessä tätäkin varhaisempia mainintoja molemmista sanoista.
Kirjekokoelma avaa sanojen syntyä ja käyttöä
Oxford English Dictionaryn ensimmäinen maininta sanasta tea (tai tee) on vuodelta 1655. Kielen muutosta ja sosiolingvistiikkaa tutkivan STRATAS-hankkeen työn aikana kuitenkin selvisi, että jo vuonna 1643 Englannin sisällissotaa Alankomaissa maanpaossa ollut aatelismies William Howard kirjoitti äidilleen: “I have scarce bought any thinge for my selfe but an Indian Brewhouse for tee”.
– Howard mainitsee sanan tee selittämättä sitä tai erottamatta sitä muusta tekstistä esimerkiksi alleviivaamalla, joten sana lienee ollut tuttu paitsi Howardille niin myös hänen äidilleen, sanoo kielten osaston apulaisprofessori ja STRATAS-hankkeen tutkija Tanja Säily.
Säilyn erikoisalaa ovat englannin sanasto ja johto-oppi. Häntä kiinnostaa erityisesti, mitkä yhteiskuntaryhmät ovat ensimmäisinä ottaneet käyttöön uutta sanastoa eri aikakausina, ja miten sanasto on levinnyt.
Sanastotutkimuksen materiaalina käytettiin Corpus of Early English Correspondencea (CEEC). Se on sähköinen kokoelma vuosien 1400–1800 välillä kirjoitettuja kirjeitä, joihin on sisällytetty sekä nais- että mieskirjoittajia kaikista yhteiskuntaluokista ja joka puolelta Englantia. Aineistosta löytyy myös tieto kirjoittajan sosiaalisesta taustasta ja kirjeen vastaanottajasta. Kirjeet on digitoinut painetuista editioista professori Terttu Nevalaisen johtama tiimi Helsingin yliopiston englannin kielen laitoksella vuosina 1993–2006. Tiimin avustajiin kuuluneet Tanja Säily, Samuli Kaislaniemi ja Anni Sairio ovat nyt tutkijoina mukana Nevalaisen luotsaamassa STRATAS-hankkeessa. Kirjeaineiston pohjalta tehdään edelleen aktiivisesti tutkimusta myös kansainvälisesti.
Kauppiaita kiinnosti hyvä tee
– Yleensä sanastotutkimus on keskittynyt koulutettujen miesten julkaisemiin teksteihin. CEEC-kirjekokoelma täydentää kuvaa sanastosta tutkimalla henkilökohtaisia kirjeitä, tekstilajia, joka oli kaikkien luku- ja kirjoitustaitoisten käytettävissä. Näin voidaan selvittää, kuka loi ja käytti uutta sanastoa, Tanja Säily kertoo.
Sana cha on ollut käytössä englannin kielessä viitisenkymmentä vuotta tea-sanaa aikaisemmin. Oxford English Dictionaryssa ensimmäinen maininta löytyy kesäkuulta 1616, Englannin Itä-Intian kauppakomppaniassa Japanissa toimineen Richard Cocksin päiväkirjasta.
CEEC-kirjekokoelmasta löytyy kuitenkin vuotta aikaisempi maininta, kesäkuulta 1615. Kauppias Richard Wickman pyysi kirjeessä kollegaltaan William Eatonilta: ”Mr Eaton, I pray you buy for me a pot of the best sort of chaw in Meaco”. Kummatkin miehet työskentelivät Richard Cocksin alaisuudessa. Kirjeitä tutkineen Samuli Kaislaniemen mukaan kauppiaiden välinen kirjeenvaihto ei käsittele pelkästään bisnestä vaan myös jokapäiväistä elämää. Ulkomailla heitä kiinnosti laadukas tee ja muut luksustuotteet.
Jane Austenkin tuotti uutta sanastoa
Vaikka englannin teesanojen varhaishistoria keskittyykin hyväosaisiin miehiin, STRATAS-hankkeen tulokset osoittavat, että uutta sanastoa käyttivät myös naiset ja alempien yhteiskuntaryhmien edustajat. Esimerkiksi 1700-luvulla uudissanoja käyttivät etenkin alimpaan yhteiskuntaluokkaan kuuluneet ihmiset, kuten maanviljelystaustaiset George Culley ja John Jackson sekä orjana Englantiin tuotu Ignatius Sancho, kun taas kuninkaallisia ei uusi sanasto tuolloin näyttänyt kiinnostavan.
Tutkimustulokset vahvistavat myös käsitystä kirjailijoiden roolista uuden sanaston tuottajina: esimerkiksi Jane Austen, joka kirjoitti hauskoja kirjeitä sisarelleen Cassandralle, vaikuttaa käyttäneen ensimmäisenä sanaa outsider, ’ulkopuolinen’.
Näiden tulosten saaminen on edellyttänyt jatkuvaa, tieteiden rajat ylittävää yhteispeliä. Hankkeessa kehitetyt uuden sanaston louhintatyökalut ovat syntyneet tiiviissä yhteistyössä kielitieteilijä Säilyn, digitaalisten ihmistieteiden osaston apulaisprofessori Eetu Mäkelän sekä kieliteknologian tohtorikoulutettava Mika Hämäläisen kesken. Myös Oxford English Dictionaryn kanssa tietoa on vaihdettu molempiin suuntiin, ja sanakirjaa onkin jo päivitetty hankkeen 1700-luvusta tuottaman tutkimustiedon perusteella.
Teksti perustuu Tanja Säilyn, Eetu Mäkelän ja Samuli Kaislaniemen blogitekstin ensimmäiseen osaan ja blogitekstin toiseen osaan Oxford English Dictionaryn blogissa.