Missä madot viihtyvät? Miten kasvihuoneilmiö on vaikuttanut ja tulee vaikuttamaan matojen levinneisyyteen ja käyttäytymiseen? Juuri tämän kaltaisia kysymyksiä Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen matoseurantatiimi ratkoo.
Avukseen he ovat valjastaneet noin satakunta koulua ympäri Suomen, aina Kittilästä ja Muoniosta saakka. Koululaiset ovat tarttuneet innokkaasti lapioihin ja kännyköihin. Positiivista palautetta on sadellut biotieteiden laitokselle ylen määrin.
Terveisiä maan alta
Aina ei tule ajatelleeksi, että kastemadoillakin on tärkeä roolinsa planeettamme ekosysteemeissä ja ravinteiden kiertokulussa. Pienimmät jäävät usein huomiotta. Kastematojen toiminta kuitenkin vaikuttaa ratkaisevasti kasvien kasvuun, veden valuntaan ja maaperään sitoutuneen hiilen määrään.
Jääkausi kouraisi madot maaperästämme noin 12 000 vuotta sitten, mutta pikkuhiljaa ne ovat valloittaneet koko Suomen. Vai ovatko? Ihmisen toiminta on edesauttanut matojen leviämistä mutta myös vaikuttanut negatiivisesti kastematojen elinympäristöön.
Saimme kunnian käydä seuraamassa näytteenottoa Viikin kampuksen mailla Mar Cabezan, Justus Mutasen ja Aku Korhosen kanssa. Laboratorion saloihin meitä opasti Abhilash Nair.
Huolestuneille matojen ystäville vielä kerrottakoon, ettei yhtäkään matoa vahingoiteta, vaan ne päästetään näytteenoton jälkeen takaisin luontoon.